Puomi alas, suunta ylös

Kisoista on jo yli viikko aikaa, mutta koulukiireiden ja kasaantuvien postauseiheiden takia tämä postaus tulee vasta nyt. Olisin halunnut kirjoittaa jo aikaisemmin, mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan, eikö?

Kisat alkoivat yhdeltätoista, ja luokkani oli vasta kolmas, mutta lähdin silti ajamaan tallille puoli kymmenen aikaan skootterillani, jolla olen nyt kesän jälkeen paljon kulkenut. Menin suoraan maneesiin opettelemaan rataa, joka tosin oli se sama, jonka olen monesti aikaisemminkin mennyt. Korkeus oli vain eri, 70-80 cm. Suunnittelin muutamaa uusintateitä, joita kuitenkaan en toteuttanut.

Laitoin Kaapon valmiiksi jo hyvissä ajoin ja katselin hetken aikaa aikaisempaa luokkaakin, mm. yhden tuntilaiseni radan. Lähdin luokassa ensimmäisenä ja menin muiden samassa verkassa olevien kanssa kävelemään kentälle hetkeksi. Roosa lähti toisena heti jälkeeni ja olimme varmaan ensimmäistä kertaa kisoissa samassa verkassa, vaikka ollaankin monissa kisoissa neljän vuoden ajan kuljettu.

En ollut nähnyt luokkamme esteitä, koska edellisessä luokassa ne olivat matalampia ja täytyy sanoa, että vähän yllätyin. Ajattelin, että radalla on muutama 80 cm ja loput sitten 70 cm. Suurin osa radan esteistä olivatkin 80 cm ja vain ensimmäinen näytti pieneltä. Jopa okseri oli maksimikorkeudessa. Lisäksi Kaapo kyttäsi katsomonpäätyä, jossa oli paljon ihmisiä. Onneksi se kuitenkin tottui siihen melko pian, vaikka vähän katsoikin. Verryttely meni paremmin mitä odotin. Sain tehtyä asioita, joita ajattelin, enkä ruvennut häseltämään, kuten yleensä käy. Oikean kierroksen verryttelyhypyt tehtiin nelosesteelle, joka oli pysty katsomoa päin. Ensimmäisellä kerralla Kaapo vähän jarrutteli ja olisi ehkä mennyt ohikin, jos olisin antanut, mutta pääsimme kunnialla yli. Muut hypyt sujuivat tosi hyvin. Vasemmassa kierroksessa verkkaeste oli 9, joka oli pelkästään uusinnan este.

Verryttely loppui ja jäin Roosan kanssa kahdestaan maneesiin. Annika käski ravata kerran maneesin ympäri, koska kilpailutilanne tässä maneesissa oli Kaapolle uusi. Tervehdin, sain lähtömerkin ja nostin laukan. Ykköselle tuli vähän lähelle, mutta Kaapo selvitti sen puhtaasti. Kakkoselle tuli hyvin ja laukkakin vaihtui kivasti. Linja tuli hyvin, sain tehtyä suunnitellun askelmäärän, vaikka se vaatikin vähän hidastelua. Vitosokseri hyvin, mutta sen jälkeen jouduin vaihtamaan laukan ravin kautta. Siksi laukka jäi ehkä vähän hitaaksi, joten kutoselle päätin ottaa yhden lisäaskeleen ja siksi puomi alas. Kaapon kannattaa antaa mieluummin hypätä kaukaa kuin läheltä, koska se olisi kyllä varmaankin päässyt yli, mutta ei ehkä vain jaksanut nostaa jalkoja. Jälleen laukanvaihto ja onnistuin hukkaamaan jalustimenkin jonnekkin. Viimeinen este puhtaasti.

Istunta ei ollut ehkä sitä parhainta

Loppujen lopuksi sijoituin sijalle 11/15. Vaikka tulos ei ollutkaan parhaita sijoituksiani, olen todella tyytyväinen rataan. Ei tullut kuin muutama lähestyminen vähän huonosti ja muuten rata oli siisti. Lähden mieluummin kisoista kotiin ilman ruusuketta hyvällä radalla, kuin ruusuke kourassa, vaikka rata meni huonosti, koska silloin hevonen on ansainnut sijoituksen pelastamalla virheeni.

Ensi viikolla on sitten seurakoulukisat, joissa menen Helppo B:n ja osallistun myös juniorimestaruuteen. Vähän jännittää, että kuinka menee, koska rataan sisältyy myös pohkeenväistöä, joka on onnistunut tunnilla vähän vaihtelevasti.

Leiri - Päivä 5: Leirikisat

Leiri loppui perjantaina leirikisoihin, jonka radan suunnittelimme ja rakensimme itse edellisenä päivänä. Olin radan rakennuksessa itselleni ehkä ei-niin-tyypillisesti paljon äänessä. Faben ontumisen takia sillä ei voinut mennä, joten ratsuksi valikoitui Panda. Sillä en ole niin paljoa keväällä mennyt, mutta nyt muistui mieleen, kuinka kiva sillä on hypätä. Teimme Roosan kanssa Pandalle sykeröt ja häntään verkkoletin, joista löytyy kuvatkin. Muita kuvia ei sitten olekkaan.

Tykkäsin tosi paljon radasta joka sisälsi kivasti joitakin leirin aikana tehtyjä tehtäviä. Aiempina vuosina on ollut tehtävärata, jossa oli muutama este, mutta nyt rata oli enemmän estepainotteinen ja pari tehtävää sitten seassa. Estekorkeuksia oli kaksi, joista sai valita. Menin niistä isomman eli 70 cm. Sovimme arvostelun, joka oli aika paljon muunneltu leirikisoihin sopivaksi. Aikaa otettiin, mutta ei ollut virhepisteitä vaan aikaa tuli lisää jokaisesta virheestä. Pudotuksesta taisi olla n 4 sekuntia. Kiellosta ei tullut lisäaikaa, koska uusi lähestyminen vie jo niin paljon. Jos tippui, aika pysäytettiin ja rata jatkui samasta kohdasta. Arvostelu oli kiva, koska kisat eivät menneet ihan pilalle jos sattuikin tapahtumaan jotain. 

Verkassa Panda tuntui kivalta ja reippaalta ja hypyt tulivat hyvin yhtä lukuunottamatta. Rata alkoi yksittäisellä pystyllä kulmasta, jolle ihan hyvin. Sen jälkeen linja, joka oli vähän lyhyt neljä. Panda tuli ekalla pohjaan, joten kolmella ei oltaisi ainakaan ilman virhettä selvitty okserin yli. Ihan hyvä neljä siis. Sitten lyhyellä sivulla tuli 4 sekunnin pysähdys kahden puomin väliin, aika nopeasti piti saada laukasta pysähtymään. Panda otti muutaman askeleen laukkaa kun pyysin sitä raviin. Pitkällä sivulla oli ravikavaletit, jotka menivät vähän erikoisesti yli. Portille tuli tosi pohjaan ja sen jälkeen rata ei sitten sujunutkaan enää yhtään. Kaarevalle linjalle oli käännettävä joko ennen tai jälkeen peruutuspaikan, mutta sopiva reitti olisi ollut juuri niitten kohdasta, joten päätin kääntää niiden välistä. Kaarre meni vähän pitkäksi ja pystylle tuli vähän vino lähestyminen ja iso hyppy johon en päässyt kokonaan mukaan. Ja sitten viimeiselle esteelle taas pohjaan. Rata olisi voinut sujua paljon paremmin. Kisoissa vaan tulee vähän hätiköityä ja unohtaa sen siistin ja tarkan ratsastamisen. Rutiinia radoilta niin ehkä alkaa sekin sujumaan. Aikani riitti 0,08 sekuntia yli toiseksi sijoittuneen voittoon. Silti se harmitti, koska moni ratsasti paljon paremmin kuin minä. 

Tuntiratsastajien mestaruudet

No nii, nyt saan vihdoin julkaistua tämänkin postauksen, kuvat kun sain vasta nyt. Tekstiä tuli kerrankin aika paljon, toivottavasti jaksatte lukea ainakin videoiden alapuolelta vähän radoista.

Torstai aamuna 14.5 herätys soi ennen seitsemää. Kisat alkoivat jo yhdeksältä, mutta meidän tallilta kukaan ei lähtenyt kovin aikaisin, joten ovin kiire tallille ei ollut. Edellisenä iltana olin katsonut kaikki vaatteet valmiiksi ja tarvitsi vain vetää ne päälleen. Aamulla ei oikeastaan jännittänyt ollenkaan, mutta silti ruoka ei maistunut. Kouluradalla piti olla nuttura ja teimme sen jo kotona valmiiksi. Tallia kohti lähdimme puoli kahdeksan maissa ja perillä oltiin vähän ennen kahdeksaa.

Hevoset olivat olleet yön sisällä, joten ne eivät onneksi olleet kuraisia. Fabessa ei ollut kamalasti harjaamista, Ruuna oli vähän ihmeissään tavallisesta poikkeavasta päivästä. Roosa teki Fabelle sykeröt kun menin tekemään Vertille, jolla Roosa meni, lettiä. Se ei oikein onnistunut, koska purkautui melkein heti. Vaikka Vertilläkin on aika pitkä harja, ei sekään ollut silti tarpeeksi pitkä. 

Sain lastata Faben traileriin, mitä en ollut koskaan tehnyt. Teoria oli suunnilleen onneksi hallussa. Mentiin vasta viimeisinä Faben kanssa ja se jo odotti karsinan suullaa malttamattomana. Kerran heilautti päänsä niin lujaa ylös, että se osui kunnon komahduksella karsinan yläpalkkiin. Sitten onneksi vähän rauhoittui. Fabe matkusti Vertin kanssa samassa kopissa ja se oli aika helppo saada sisälle. Vähän jäi miettimään sillalle, mutta käveli kuitenkin kiltisti lopulta traileriin. 

Tällä kertaa kisat pidettiin ylistarossa ja sinne ei ollut kovin pitkä ajomatka. Koko matkan satoi kaatamalla, kun köröttelimme Roosan kanssa samassa autossa äitien ja Roosan siskon kanssa trailerin perässä, jossa Fabe ja Vertti olivat. Saavuimme perille hyvissä ajoin puoli kymmenen maissa. Oma lähtöni oli kouluradalle noin klo 11.25, joten ihan hyvin aikaa oli. Se meni ilmoittautuessa ja tavaroita purkaessa nopeasti. Fabe oli selvästi tunnistanut paikan missä oltiin kilpailupaikaksi. Estehevosena se oli paljon innokkaampi kuin kotona. 

Yhdentoista aikaan olin saanut varusteet päälle sekä itselle, että hevoselle ja lähdin verkkaamaan. Kisatakin päälle vedin toppaliivin, koska ilma oli kylmä. Kenttä oli aika kamalassa kunnossa, Yhtä kuravelliä. Verkka-alueella Fabe tuntui aluksi aika reippaalta ja en jostain syystä ottanut ollenkan raippaa. Pian sen kuitenkin hain äitiltä, kun Faben alkuinnostus hälveni ja se alkoi hidastumaan. Verkassa tein ympyröitä ravissa ja muutaman pienen pohkeenväistön siinä yritin tehdä. Laukkasin ymypröillä ja tein siirtymisiä käyntiin laukasta. Pian oli minua edeltävä ratsukko radalla ja menin odottamaan kouluaitojen ulkopuolelle. Päädyssä olevan kirjaimen sisällä oli jotain oksia ja Fabe lähes onnistui nappaamaan niistä yhden. Ei kuitenkaan ehtinyt. Odotellessani ravasin ja kävelin. Fabe oli muuttunut sopivan reippaasta tahmaiseksi laiskamadoksi, joka ei liikkunut mihinkään. Päästyäni aitojen sisään, ravasin kentän ympäri molempiin suuntiin. Vihellyksen kuultuani istuin alas ja aloitin radan.

Käänsin keskihalkaisijalle vähän aikaisin ja Fabe vielä kiemurteli vähän, joten ei mikään valtavan hyvä aloitus. Fabe oli koko radan todella hidas ja muistan suurimmaksi osaksi vain sen tunteen, että paukutan joka askeleella sen kylkiin pohkeilla, eikä siltikään vauhti lisäänny. Osaksi varmaan johtui raskaasta pohjastakin. Loiva kiemura sujui todella hyvin, molemmilta tuomareilta siitä 6,5. Keskiravissa yritin lisätä vauhtia, mutta se pienkikin loppui heti alkuunsa. Rata etenee tasaisesti mutta hitaasti. Lähes joka kohdassa kommenttina olikin jotain vauhtiin ja tarmokkuuteen liittyvää. Paperia lukiessa se on aika huvittavaakin. Pysähdyksessä Fabe varmaan luuli olevansa kaarrossa lopettamassa tuntia ja liikkeelle lähtö oli vähän yllätys sille. Oikean kierroksen laukka meni kivasti. Vasemman laukan nosto oli keskellä kenttää ja Fabe puskin vähän väärään suuntaan eikä nostanut ihan heti. Oletin sen lähtevän aika terävästi, kuten edelliselläkin kerralla, enkä osannut varautua hitauteen. Lävistäjällä laukka vaihtui melkein heti ja siitä menikin pisteitä. Siirtymä käyntiin ihan ok ja siitä kaarrettiinkin sitten jo lopputervehdykseen.

Radan jälkeen en ollut kovin tyytyväinen, koska Fabe oli niin laiska. Hyviä puolia oli se, että tuli vain muutamia selkeitä kohtia, joissa oli jokin isompi virhe. Lopullinen sijoitukseni oli 10, kun 8 sijoittui, eli ei kovin huonokaan omasta mielestäni. Olisin sijoittunutkin muutamalla lisäpisteellä. Esteluokkaa odotellessa söin yhden leivän, joka taisi olla suurin osa koko päivän ruokailustani, lukuunottamatta kotona syömääni kebabbia illalla. Esteet olivat kentän kunnosta johtuen maneesissa ja pian lähdimmekin porukalla kävelemään rataa. Esteet olivat silloin 50 cm korkeudella aikuisratsastajia varten. Rataa sai opetella jo kotona valmiiksi, joten katsottiin siinä sitten vielä läpi ja vähän uusinnan teitä.

Menin maneesin eteen kävelemään jo hyvissä ajoin ennen verkkaani ja aika kauan siinä sai kävelläkkin. Tuuli todella paljon, joka vain lisäsi kylmyyttä. Pääsimme maneesiin verkkaamaan ja Fabe oli kuin eri hevonen. Se ravasi innokkaasti eteenpäin ja oli jopa liian reipas välillä. Laukka oli sellaista mitä en muista koskaan Fabella nähneeni. Se oli selkeästi säästänyt kaiken energian esteille. Esteet näyttivät valtavilta, ainakin 10 cm korkeammilta, kuin koskaan hyppäämäni 70 cm. Jouduin hetken miettimään, että olikos tässä joku 80 cm luokka ennen meitä, mutta ei ollut. Fabe hyppäsi verkkaesteet ilmavasti ja imi esteille.

Pääsin radalle viimeisenä verkkaryhmästäni, joten sitä ennen odottelin hetken vielä pihalla. Edellisen kohdalla kertasin radan ja pääsin suoritusvuoroon. Rata alkoi hyvin ykköseltä. Kakkoselle en saanut suoristettua ja vähän pohjaan. Kolmonen okeri ja nelonen sarja hyvin. Vitoselle tuli vähän pohjaan kuten myös kutoselle. Seiskan ja kasin välissä alkoi uusinta ja ne olivat linjana, johon väliin tuli 5 laukkaa. Vähän meinasi ahtaaksi jäädä, mutta tajusin onneksi miettiä välissä vähän sitäkin. Ysille, joka oli sama kuin perusradan ensimmäinen este, tuli hyvä hyppy. Sitten tapahtui jotain, lopetin kenties ajattelemisen, en enää keskittynyt, hämäännyin, koska uusinta alkoi samalla lailla kuin perusrata? En osaa sanoa. Kymppi meni vähän vinolla tiellä, mutta sitten iski paniikki. Ei mitään mistikuvaa seuraavasta esteestä. Ei mitään ajatustakaan radasta, jota oli opetellut melkein kuukauden. Siinä se ongelma taisi ollakkin. Muistin radan liian hyvin, enkä enää keskittynyt sen muistamiseen ja siksi unohdin.

Olen siis juuri hypännyt kympin, eikä havaintoa seuraavasta suunnasta ole. Panikoin ja en tiedä mitä tekisin. Vastoin kaikkea järkeä hyppään kolmosen. Ja tajuan samalla virheeni. Kaksi vihellystä, hylätty. Onneksi vain uusinnasta, mutta silti. Olin ehtinyt miettiä jo, kuinka hyvin voisi mennä kun Fabe oli niin mahtavalla tuulella, sitten mokaan. Kolmosella oli tasan yksi numero, enkä tajunnut. Se voidaan kyllä pistää sen piikkiin, että tallikisoissa uusinnan esteet ovat samoilla numeroilla kun perusradalla, joten se olisi ihan hyvin voinut olla uusinnan este sillä tavalla, mihin olen tottunut. Otan Faben käyntiin ja kävelen ulos maneesista, sulattelen juuri tapahtunutta tietysti mielessäni dramaatiikalla höystettynä "elämäni tärkeimmät kisat ja mokaan" -tyyliin. Olisi mukava päästä joskus toisiinkin kisoihin muualla, joissa voisin korjata virheeni.

Esteiden jälkeen odottelin maneesin ulkopuolella muiden ratoja ja kävelin isossa ympyrässä, jossa suurin osa ratsukoista oli. Olisin voinut lähteä parkkipaikalle päin jo aikoja sitten, mutta selvittelin vähän ajatuksiani ja sitten osa oli jo mennyt ja osa odotti ihan loppuun asti muiden tallilaisten ratoja. Fabe ei ollut yksin kovin innokkaasti lähdössä, joten ajattelin sitten odottaa kaveria mukaan. Kukaan meistä ei sijoille päässyt, joten ruvettiin pikkuhiljaa pakkailemaan tavaroita ja hevosia kasaan kotimatkaa varten. Tallilla hevoset pääsivät karsinoihin syömään, vaikka olivathan ne päivän aikanakin toki syöneet. Kello oli tässä vaiheessa jo lähempänä kuutta ja lähdettiin aika pian kotiin, kun saatiin hevonen hoidettua karsinaan.

Oletteko te unohtaneet radan samalla tavalla kisoissa? Harmittiko?

Estekisat auringonpaisteessa

Olin viime viikon torstaina tosiaan tämän vuoden ekoissa estekisoissa. Pääsin menemään Fabella ja estekorkeutena 60-70 cm. Kenttä oli sopivasti juuri ennen kisoja hyvässä kunnossa, joten päästiin menemään kentällä. Kisat alkoivat vasta viideltä, kun olivat iltakisat ja olin vasta kolmannessa luokassa, joten kovin paha kiire ei ollut. Ensimmäinen luokkaa oli puomiluokka ja toinen ristikko ja pystyluokka. Niissä ei ollut kovinkaan monta osallistujaa. Päivä oli tosi lämmin ja aurinkokin paistoi lähes koko ajan. Mulla oli kisahousujen päällä mustat collarit, joten rataa kävellessä ja somaa vuoroa odotellessa tuli vähän kuuma.

Fabella meni yhteensä neljä koko kisäpäivän aikana ja olin kolmas lähtijä. Autoin vähän ruunan kuntoon laittamisessa. Lähdin vasta kolmannessa verkassa, joten kuvasin kavereitani kahdessa ensimmäisessä verkassa. Kuvasin myös Roosan radan, mutta sen jälkeen menin vaihtamaan kisakamppeita päälle. Pääsin heti Faben selkään ja kun sain jalustimet säädettyä saikin mennä jo verkkaamaan. Fabe oli mukavan reipas, mutta kisaverkassa en yleensä itse pysty keskittymään, joten tein lähinnä vain ympyröitä ja voltteja ravissa ja laukassa. Verkkaesteet olivat numerot kaksi ja neljä, joista ensin hypättiin vasempaan kierrokseen kakkoestettä. Paikat osuivat hyvin ja Fabe hyppäsi terävästi. Silläkin taisi olla kevättä rinnassa.

Rata oli aika erilainen kun yleensä tallikisoissa. Siinä oli kaksi okseria ja kutoseste oli kavaletti. Rata oli kuitenkin todella kiva ja siinä oli mahdollisuus tehdä yksi uusinnan kaarteista todella monella tavalla. Viime estekisoissa jäi vähän harmittamaan kun en oikonut yhtään uusinnassa. Nyt ajattelin tehdä ne kaikista pienimmät kaarteet. 

Perusrata meni todella hyvin, kaikille esteille hyvät paikat ja Fabea sai välillä jopa vähän pidättää. Viimeinen okseri pitkän suoran jälkeen ja siitä alkoi uusinta. Ensimmäinen este oli sama kuin perusradalla. Siihen tuli _todella_ pohjaan, mutta onneksi Fabe pelasti. Kakkoselle oli vähän hankala pienentää kaarretta ja päästä silti suoristamaan esteelle, mutta sekin sujui hyvin. Aavistuksen ehkä lähelle. Kutoselle käänsin pienimmän mahdollisen tien ja laukka vähän hiipui ja esteelle lähelle. Onneksi este oli pieni ja Fabe osasi korjata virheeni. Seiskalle kaarros ja pitkä suora ja hyvä paikka. Hieno Fabe! Olen tosi tyytyväinen rataan ja varsinkiin mahtavaan ratsuuni. Se jaksoi puksuttaa radan läpi vaikka jo kaksi rataa alla. Yritin saada videolta selvää ajasta, mutta sen verran taputusta sen päälle kuului, joten en tiedä aikaani. 

Kisoista kotiin viemisinä sinivalkoinen ruusuke ja iloinen mieli. Mukava päivä kisoissa oli ja hienoja suorituksia kaikissa luokissa. Kavereillakin meni kaikilla hyvin, ja moni sijoittuikin. Alla vielä video radasta.

Oletteko te jo kisanneet tänä vuonna? Mikä laji?

#59 Kuvaamassa estekisoissa

Ystävänpäivänä eli lauantaina eli tänään meidän seuralla oli 1. tason estekisat Manunkylän ratsutallilla. Meinasin sanoa seurakisat, mutta uuden muutoksen mukaan siis 1. tason kisat. Mun mielestä seura- ja aluekisat oli kyllä paljon parempia nimiä. Menin aamulla kuitenkin maneesille puoli kahdeksan aikaan rataa rakentamaan. Heräsin vasta seitsemältä vaikka tarkoitus oli kuudelta, joten vähän kiire tuli kun asutaan kuitenkin noin 20 min matkan päässä kisapaikalta. En tiiä, että eikö herätys herättänyt, enkö herännyt siihen vai laitoinko sen unissani pois. Vähän myöhässä kuitenki ehdittiin rakentamaan rataa Roosan kanssa.
       Molemmilla oli kamerat mukana ja päivän aikana mun kameran muistiin tallnetui yli 600 kuvaa. Aloitettiin kuvaaminen 40-50cm luokasta ja sen kuvasin kokonaan. 60-70cm luokka kuvattiin melkein loppuun asti, mutta sitten jäädyttiin ja lähdettiin Roosalle. Päätettiin myöhemmin lähteä uudestaan kisoihin ja vähän 80cm luokan loppupäätä ehdittiin kuvata ja palkintojen jako. 90cm luokka kuvattiin muistaakseni kokonaan.
        Maneesissa oli tosi hyvä valaistus ja valtavat ikkunat, joten saattoi sieltä ihan onnistuneitakin otoksia tulla. Tuolla objektiivilla vaan meinaa olla vähän toivotonta saada maneesissa täysin tarkkaa kuvaa. Jotakin kuitenkin löytyy ja jos olit kisoissa siihen aikaan kun olin kuvaamassa, niin kommentoi alas sähköpostiosoitteesi tai tule kysymään facebookissa (Josefiina Maijala), niin voin lähettää kuvia.

Nyt antaa kuitenkin kuvien puhua puolestaan, niitä riittää! Aika moni kuva on kelta-mustalta ampiasistolppaesteeltä ja siihen paistoi kivasti aurinko ikkunoista niin sai hyviä kuvia.

Mikä kuvista oli suosikkisi? Olitko itse kisoissa tai katsomassa?

#33 Tonttuja estekisoissa

Moi!

Tonttulakkeja kypärien päällä, hevosten korvissa, joulusatulahuopia... Kaikkea mahdollista jouluista näki meidän tallin tonttukisoista.
Melkoinen kuvapläjäys myös löytyy tästä postauksesta, koska kuvia tuli räpsittyä yli 300... Suurin osa niistä kyllä on heilahtaneita mun ottamia ratsastuskuvia. Muutama ei-heilahtanutkin löytyy. :D

Kisat alkoivat viideltä, joten neljältä olin tallilla ja aloin letittää Faben häntää. Fabella meni myös kaksi muuta, joista toinen oli Roosa (Roosan blogi). Harjattiin Fabe ja tehtiin letit, jonka jälkeen mentiin katsomaan puomiluokkaa.
Laitettiin Fabelle punainen Merry Christmas -satulahuopa valkoisilla teddyreunuksilla, jonka ostin kaksi vuotta sitten tonttukisoihin. Silloin menin Nipalla. Otsapantaansa ruuna sai punaisen "pehmuste"koristeen, jonka tein myös silloin kaksi vuotta sitten.. Hankala selittää, kuvista näkee.

Kun menin maneesin katsoin esteitä, joita oli nostettu edellisen luokan jälkeen 30cm. Ensimmäinen reaktio oli, että onko noi muka 70cm? Ilmeisesti, mutta näytti kyllä mun silmissä 80cm. Ainakin.
Verkassa Fabe liikkui hyvin eteen, eikä ollut yhtään hidas. Parin laukkapääty-ympyrän jälkeen se kuitenkin hidastui, eikä enää liikkunutkan yhtä hyvin. Verryttelyhyppyinä oli radan esteet 7 ja 6. Ensimmäinen hyppy 7- esteelle meni niin huonosti kuin voi mennä, ilman että putoaa tai hevonen kaatuu. Odotin vielä yhtä askelta, mutta Fabe lähtikin jo hyppyyn, joten jäin tietysti jälkeen. Hypystä tuli aivan kamala. Toisella kerralla osasin katsoa vähän paremmin paikan ja hyppy tuli sopivasta kohtaa. Muistin itsekin myödätä.
Toiseen kierrokseen este 6 oli okseri ja hyppäsin sen pari kertaa. Toinen niistä tuli muistaakseni vähän pohjaan, mutta toinen meni hyvin.

Kaikki ratsastuskuvat ja video ©Mira. Kiitos kuvista!
Fabe tuijottaa kuvaajaa..

Istunta kunnossa...

Perusradalla alku ei ollut paras kohta radasta. Kaksi ensimmäistä estettä vähän lähelle, molemmista kuitenkin kunnialla yli. Kolmonen ja nelonen oli vähäh kaarevassa linjassa ja molemmille tuli hyvä hyppy. Videolta ei oikein näe, mutta muistaakseni kolmoselle kuitenkin vähän lähelle. Ratsastin välissä vähän eteen ja neloselle hyvä hyppy. Vitonen oli melkein suoraan uralta pois päin ja sille tuli hyvin, sen jälkeen vähän sekoiluja laukassa, mutta pääsin jatkamaan. Kutoselle, joka oli okseri, ratsastin eteen, mitä en yleensä tee, koska aina jos näen, että paikka on huono, pidätän. En tiedä miksi, mutta kuitenkin aina teen niin. Jokin aivoissa naksahti, että hei toi on okseri, pitää olla hyvä vauhti, joten ratsastin sitten eteen ja sille tuli tosi hyvä hyppy. Seiskalle, eli viimeiselle esteelle, taas vähän lähelle, mutta yli päästiin ja maaliin. Päästiin uusintaan, jee!

Odotin käynnissä uutta lähtömerkkiä ja eikun radalle. Olin etukäteen suunnitellut Roosan ja Miran kanssa, mistä voisi vähän kiriä aikaa ja oikaista, miten saada aika mahdollisimman pieneksi järkevällä ratsastuksella. Ensimmäinen este meni hyvin, mutta toiselle taas vähän lähelle. Kolmoselle hyvä paikka, mutta sitten kun oikaisin nelosesteen sisäpuolelta, multa lähti jalustin. Ei siinä sinänsä mitään ongelmaa, rata mennään vaikka ilman jalustimia. Kiinnitin kuitenkin kaiken huomion siihen, enkä muistanut ratsastaa enää niitä pieniä teitä, mitä oltiin suunnitelu. Mietittiin valmiiksi kaikki tarkasti, että mistä mennään, mutta sitten unohdin. Ei voi mitään, kaksi viimeistä estettä hyvin, mutta vähän ärsytti, kun en muistanut ratsastaa, mutta hyvin silti meni rata. Ensi kisoissa sitten!

Radan jälkeen ärsytti oma huolimattomuus, mutta vain hetken aikaa, sitten alkoin olemaan jo iloinen kuitenkin hyvin menneestä radasta. Mentiin kuvaamaan muiden ratoja palkintojenjakoon asti. Pitkistä teistä huolimatta oltiin jaetulla kuudella sijalla, jonka Fabe jakoi itsensä kanssa, eri ratsastaja tosin. Kaikki uusinnan puhtaasti suorittaneet pääsivät palkintosijoille.

Kotiin viemisiksi vähän erikoisemman värinen oranssi ruusuke ja Hevoshullu-luokan ansiosta Pollen parhaat, sekä Diplomi.

Loppuun vielä pakko laittaa Tahvosta erittäin viisaan näköinen kuva, missä se on juuri nousemassa ylös.

Mitenkäs teidän viime kisat ovat menneet?