Näistäkin kisoista on jo melkein kaksi viikkoa, mutta nyt on ollut tosi paljon koulujuttuja ja kokeita, enkä ole oikein missään välissä ehtinyt kirjoittelemaan. Nyt kuitekin ollaan takaisin.
Olen nyt hetken aikaa mennyt enemmän Veikalla, joka on tosi sopiva hevonen mulle tähän väliin. Vähän ehkä pieni, mutta se ei menoa haittaa. Menin kisoissa K.N. Specialin, jota harjoiteltiin paljon valmennuksissa ja tunneilla. Tarkotus oli liittää tähän samaan postaukseen myös edellisen valmennuksen video, mutta Movie Maker temppuili, enkä saanut videota tehtyä ollenkaan.
Kisoissa oli vain kolme luokkaa, joista menin keskimmäisessä. Vaikka odottelua oli paljon, kului aika kuitenkin melko nopeasti. En tehnyt Veikalle sykeröitä, koska niistä ei olisi saanut kovinkaan nättejä, vaan kokeilin jotain verkkoletin tyyppistä harjan juureen. Kuvissa saattaa sitä vähän näkyäkin.
Varmaankin ensimmäistä kertaa sain 1-tason kisojen verkassa tehtyäkin jotain. Nyt kun ei tarvinnut meittiä, mihin suuntaan hevonen säikähtää seuraavaksi ja muiden ratsukoiden väistelykin sujui hyvin, pääsin tekemään ihan hyvän verkan. Ravissa vähän radan teitä ja laukassa samoin. En enää muista sen tarkemmin miten verryttely meni.
Rata meni ihan hyvin, vaikka siinä olikin virheitä, mutta huomattavasti paremmin kuin valmennuksessa. Veikka reagoi pohkeseen paremmin, vaikka se jäikin välillä vähän hitaaksi. Keskiravia siitä ei meinaa oikein löytyä, tai ainakaan en ole itse koskaan saanut kovin paljon eroa, joten siitä ei paljoa pisteitä tullut. Volteilla ravi jäi vähän hitaaksi.
Vasen laukka meni ilman sen kummempia ja varsinkin raviinsiirtyminen tuli oikeassa paikassa. Yleensä Veikka on joko tiputtanut raviin liian aikaisin tai sitten olen saanut sen melko epätyylikkäästi jatkamaan loppuun asti. Paperissa kuitenkin luki, että valmistele paremmin, mikä ei sinänsä ollut edes mahdollista. Toinen laukka ei mennyt ihan niin hyvin, koska aluksi nousi väärä ja se loppui liian aikaisin.
Kaiken kaikkiaan rata oli ihan ok, vaikka lopulta oltiinikin vasta sijalla 17/22 prosentein 57,2%. Olen itse asiassa menossa huomenna helatorstaina tuntsareihin, jossa ratana myös K.N.Vähän eri hevonen vain, nimittäin Tupsu, joka on muutaman kerran joskus blogissakin esiintynyt. Katsotaan mitä meidän yhteistyöstä kisoissa tuleekaan.
Huh, nyt on taas kulunut viime postauksesta yli kaksi viikkoa ja kisoistakin viikko. Tämä postaus kuitenkin kertoo niistä kisoista, joten eiköhän mennä itse asiaan.
1-tason kisat alkoivat vasta kymmeneltä, mutta koska menimme myös tallikisaluokan osallistujien vähäisen määrän vuoksi, lähdin tallille jo puoli kahdeksan aikaan. Silti aikaa oli liian vähän ja Kaapon sykeröistä tuli aika kamalan näköisiä. Sillä on sen verran paksu harja, että ei ihan näillä taidoilla siististi letitetty. Verkka alkoi jo kymmentä vaille yhdeksän ja itse kisa tasan yhdeksältä. Verkassa Kaapo kyttäsi molempia päätyjä aika lailla. Varsinkin katsomon pääty oli tosi pelottava. Siinä sitten ravasin molempiin suuntiin päätyjen kautta ja tein ympyröitä. Siinä samalla päädyt muuttuivat vähän vähemmän pelottaviksi. Kaapo oli pakoin todella jännittynyt ja kun pujottelin kartioita, oli kääntäminen vähän hankalaa. Etenkin viimeinen kaarre, kun pääty jo lähestyi.
Itse ratakin sujui jännittyneissä merkeissä, eikä radan jälkeen ollut erityisen hyvä fiilis. Onneksi videolla ei näytä ikinä niin kamalalta. Heti keskihalkaisijalla vähän kiemurtelua ja molemmilla lävistäjillä lähes unohdin tehdä temponlisäykset. Lisäksi katsoin kevennyksen aluksi väärin ja vaihdoin sen sitten useamman kerran. Laukkaosuus sujui tasaisesti. Lopputervehdyksessä pysähdys oli aika lailla vinossa, mutta monista virheistä huolimatta tuloksena jaettu 2. sija yhdessä viiden muun kilpailijan kanssa.
Tässä Hevoshullu-luokassa on omasta mielestäni aika epätarkka arvostelu, koska radasta otetaan viisi osaa, esim istunta tai oikeat tiet ja niistä tähtiä yhdestä viiteen. Mutta toisaalta ei sitä varmaan olekaan tarkoitettu niin vakavaksi kilpailuksi.
Laittakaa videon laatu suurimmalle mahdolliselle, ellei se ole jo
Se meidän ns. pääluokka eli B-merkin kouluohjelma, joka oli samalla junioriseuramestaruus, alkoi vasta puolen päivän jälkeen, mutta ei siinä välissä silti ollut kovin paljon odotteluaikaa. Tai ainakin se tuntui lyhyeltä.
Lähdin luokassa viimeisenä, joten verkan jälkeen odotteluaikaa oli hetki. Päästessäni uudelleen maneesiin tuomarien laskiessa edellisen pisteitä, jälleen ravailin päädyt. Kaapo oli vähän rennompi kuin ekassa luokassa. Olikin sitten ilmeisesti ihan hyvä mennä se alkuun, ettei olisi ihan uusi tilanne kuitenkaan.
Rata näyttää videolla paremmalta, kuin miltä se tuntui. Ravitemponlisäyksessä kuskilla oli ongelmia pysyä penkissä kiinni, Kaapon ravi on normaalistikin vaikea istua. Pohkeenväistö vasemmalle alkoi hyvin, mutta huononi vähän loppua kohti. Oikealle se taas oli alusta alkaen huono. Oikea laukka sujui aika tasaisesti, käyntinostokin ihan ok. Vasen laukannosto ei sitten taas ollut niin hyvä, miten voi ravista laukannosto olla niin vaikeaa. Lävistäjä, jossa tuli samalla temponlisäys laukassa, meni muuten hyvin, mutta siirtyminen tuli liian ajoissa.
Ei sillä radalla ihan mestaruuksia voitettu, vaikka pronssista uupuikin vain 2,5 pistettä. Tuloksena siis 134,5/230 ja prosentteja 58,478%. Luokassa kahdeksas yhdestätoista ratsukosta, Sekä mestaruudessa 5. sija. Oli kiva päästä taas pitkästä aikaa kouluakin kisaamaan. Kaapo oli hieno ja rauhallinen kuin mikä, kuin kokenut kisakonkari, vaikka onkin vasta 5 vuotias. Jos vaikka otettaisiin seuraavista kisoista tavoitteeksi 60%.
No nii, nyt saan vihdoin julkaistua tämänkin postauksen, kuvat kun sain vasta nyt. Tekstiä tuli kerrankin aika paljon, toivottavasti jaksatte lukea ainakin videoiden alapuolelta vähän radoista.
Torstai aamuna 14.5 herätys soi ennen seitsemää. Kisat alkoivat jo yhdeksältä, mutta meidän tallilta kukaan ei lähtenyt kovin aikaisin, joten ovin kiire tallille ei ollut. Edellisenä iltana olin katsonut kaikki vaatteet valmiiksi ja tarvitsi vain vetää ne päälleen. Aamulla ei oikeastaan jännittänyt ollenkaan, mutta silti ruoka ei maistunut. Kouluradalla piti olla nuttura ja teimme sen jo kotona valmiiksi. Tallia kohti lähdimme puoli kahdeksan maissa ja perillä oltiin vähän ennen kahdeksaa.
Hevoset olivat olleet yön sisällä, joten ne eivät onneksi olleet kuraisia. Fabessa ei ollut kamalasti harjaamista, Ruuna oli vähän ihmeissään tavallisesta poikkeavasta päivästä. Roosa teki Fabelle sykeröt kun menin tekemään Vertille, jolla Roosa meni, lettiä. Se ei oikein onnistunut, koska purkautui melkein heti. Vaikka Vertilläkin on aika pitkä harja, ei sekään ollut silti tarpeeksi pitkä.
Sain lastata Faben traileriin, mitä en ollut koskaan tehnyt. Teoria oli suunnilleen onneksi hallussa. Mentiin vasta viimeisinä Faben kanssa ja se jo odotti karsinan suullaa malttamattomana. Kerran heilautti päänsä niin lujaa ylös, että se osui kunnon komahduksella karsinan yläpalkkiin. Sitten onneksi vähän rauhoittui. Fabe matkusti Vertin kanssa samassa kopissa ja se oli aika helppo saada sisälle. Vähän jäi miettimään sillalle, mutta käveli kuitenkin kiltisti lopulta traileriin.
Tällä kertaa kisat pidettiin ylistarossa ja sinne ei ollut kovin pitkä ajomatka. Koko matkan satoi kaatamalla, kun köröttelimme Roosan kanssa samassa autossa äitien ja Roosan siskon kanssa trailerin perässä, jossa Fabe ja Vertti olivat. Saavuimme perille hyvissä ajoin puoli kymmenen maissa. Oma lähtöni oli kouluradalle noin klo 11.25, joten ihan hyvin aikaa oli. Se meni ilmoittautuessa ja tavaroita purkaessa nopeasti. Fabe oli selvästi tunnistanut paikan missä oltiin kilpailupaikaksi. Estehevosena se oli paljon innokkaampi kuin kotona.
Yhdentoista aikaan olin saanut varusteet päälle sekä itselle, että hevoselle ja lähdin verkkaamaan. Kisatakin päälle vedin toppaliivin, koska ilma oli kylmä. Kenttä oli aika kamalassa kunnossa, Yhtä kuravelliä. Verkka-alueella Fabe tuntui aluksi aika reippaalta ja en jostain syystä ottanut ollenkan raippaa. Pian sen kuitenkin hain äitiltä, kun Faben alkuinnostus hälveni ja se alkoi hidastumaan. Verkassa tein ympyröitä ravissa ja muutaman pienen pohkeenväistön siinä yritin tehdä. Laukkasin ymypröillä ja tein siirtymisiä käyntiin laukasta. Pian oli minua edeltävä ratsukko radalla ja menin odottamaan kouluaitojen ulkopuolelle. Päädyssä olevan kirjaimen sisällä oli jotain oksia ja Fabe lähes onnistui nappaamaan niistä yhden. Ei kuitenkaan ehtinyt. Odotellessani ravasin ja kävelin. Fabe oli muuttunut sopivan reippaasta tahmaiseksi laiskamadoksi, joka ei liikkunut mihinkään. Päästyäni aitojen sisään, ravasin kentän ympäri molempiin suuntiin. Vihellyksen kuultuani istuin alas ja aloitin radan.
Käänsin keskihalkaisijalle vähän aikaisin ja Fabe vielä kiemurteli vähän, joten ei mikään valtavan hyvä aloitus. Fabe oli koko radan todella hidas ja muistan suurimmaksi osaksi vain sen tunteen, että paukutan joka askeleella sen kylkiin pohkeilla, eikä siltikään vauhti lisäänny. Osaksi varmaan johtui raskaasta pohjastakin. Loiva kiemura sujui todella hyvin, molemmilta tuomareilta siitä 6,5. Keskiravissa yritin lisätä vauhtia, mutta se pienkikin loppui heti alkuunsa. Rata etenee tasaisesti mutta hitaasti. Lähes joka kohdassa kommenttina olikin jotain vauhtiin ja tarmokkuuteen liittyvää. Paperia lukiessa se on aika huvittavaakin. Pysähdyksessä Fabe varmaan luuli olevansa kaarrossa lopettamassa tuntia ja liikkeelle lähtö oli vähän yllätys sille. Oikean kierroksen laukka meni kivasti. Vasemman laukan nosto oli keskellä kenttää ja Fabe puskin vähän väärään suuntaan eikä nostanut ihan heti. Oletin sen lähtevän aika terävästi, kuten edelliselläkin kerralla, enkä osannut varautua hitauteen. Lävistäjällä laukka vaihtui melkein heti ja siitä menikin pisteitä. Siirtymä käyntiin ihan ok ja siitä kaarrettiinkin sitten jo lopputervehdykseen.
Radan jälkeen en ollut kovin tyytyväinen, koska Fabe oli niin laiska. Hyviä puolia oli se, että tuli vain muutamia selkeitä kohtia, joissa oli jokin isompi virhe. Lopullinen sijoitukseni oli 10, kun 8 sijoittui, eli ei kovin huonokaan omasta mielestäni. Olisin sijoittunutkin muutamalla lisäpisteellä. Esteluokkaa odotellessa söin yhden leivän, joka taisi olla suurin osa koko päivän ruokailustani, lukuunottamatta kotona syömääni kebabbia illalla. Esteet olivat kentän kunnosta johtuen maneesissa ja pian lähdimmekin porukalla kävelemään rataa. Esteet olivat silloin 50 cm korkeudella aikuisratsastajia varten. Rataa sai opetella jo kotona valmiiksi, joten katsottiin siinä sitten vielä läpi ja vähän uusinnan teitä.
Menin maneesin eteen kävelemään jo hyvissä ajoin ennen verkkaani ja aika kauan siinä sai kävelläkkin. Tuuli todella paljon, joka vain lisäsi kylmyyttä. Pääsimme maneesiin verkkaamaan ja Fabe oli kuin eri hevonen. Se ravasi innokkaasti eteenpäin ja oli jopa liian reipas välillä. Laukka oli sellaista mitä en muista koskaan Fabella nähneeni. Se oli selkeästi säästänyt kaiken energian esteille. Esteet näyttivät valtavilta, ainakin 10 cm korkeammilta, kuin koskaan hyppäämäni 70 cm. Jouduin hetken miettimään, että olikos tässä joku 80 cm luokka ennen meitä, mutta ei ollut. Fabe hyppäsi verkkaesteet ilmavasti ja imi esteille.
Pääsin radalle viimeisenä verkkaryhmästäni, joten sitä ennen odottelin hetken vielä pihalla. Edellisen kohdalla kertasin radan ja pääsin suoritusvuoroon. Rata alkoi hyvin ykköseltä. Kakkoselle en saanut suoristettua ja vähän pohjaan. Kolmonen okeri ja nelonen sarja hyvin. Vitoselle tuli vähän pohjaan kuten myös kutoselle. Seiskan ja kasin välissä alkoi uusinta ja ne olivat linjana, johon väliin tuli 5 laukkaa. Vähän meinasi ahtaaksi jäädä, mutta tajusin onneksi miettiä välissä vähän sitäkin. Ysille, joka oli sama kuin perusradan ensimmäinen este, tuli hyvä hyppy. Sitten tapahtui jotain, lopetin kenties ajattelemisen, en enää keskittynyt, hämäännyin, koska uusinta alkoi samalla lailla kuin perusrata? En osaa sanoa. Kymppi meni vähän vinolla tiellä, mutta sitten iski paniikki. Ei mitään mistikuvaa seuraavasta esteestä. Ei mitään ajatustakaan radasta, jota oli opetellut melkein kuukauden. Siinä se ongelma taisi ollakkin. Muistin radan liian hyvin, enkä enää keskittynyt sen muistamiseen ja siksi unohdin.
Olen siis juuri hypännyt kympin, eikä havaintoa seuraavasta suunnasta ole. Panikoin ja en tiedä mitä tekisin. Vastoin kaikkea järkeä hyppään kolmosen. Ja tajuan samalla virheeni. Kaksi vihellystä, hylätty. Onneksi vain uusinnasta, mutta silti. Olin ehtinyt miettiä jo, kuinka hyvin voisi mennä kun Fabe oli niin mahtavalla tuulella, sitten mokaan. Kolmosella oli tasan yksi numero, enkä tajunnut. Se voidaan kyllä pistää sen piikkiin, että tallikisoissa uusinnan esteet ovat samoilla numeroilla kun perusradalla, joten se olisi ihan hyvin voinut olla uusinnan este sillä tavalla, mihin olen tottunut. Otan Faben käyntiin ja kävelen ulos maneesista, sulattelen juuri tapahtunutta tietysti mielessäni dramaatiikalla höystettynä "elämäni tärkeimmät kisat ja mokaan" -tyyliin. Olisi mukava päästä joskus toisiinkin kisoihin muualla, joissa voisin korjata virheeni.
Esteiden jälkeen odottelin maneesin ulkopuolella muiden ratoja ja kävelin isossa ympyrässä, jossa suurin osa ratsukoista oli. Olisin voinut lähteä parkkipaikalle päin jo aikoja sitten, mutta selvittelin vähän ajatuksiani ja sitten osa oli jo mennyt ja osa odotti ihan loppuun asti muiden tallilaisten ratoja. Fabe ei ollut yksin kovin innokkaasti lähdössä, joten ajattelin sitten odottaa kaveria mukaan. Kukaan meistä ei sijoille päässyt, joten ruvettiin pikkuhiljaa pakkailemaan tavaroita ja hevosia kasaan kotimatkaa varten. Tallilla hevoset pääsivät karsinoihin syömään, vaikka olivathan ne päivän aikanakin toki syöneet. Kello oli tässä vaiheessa jo lähempänä kuutta ja lähdettiin aika pian kotiin, kun saatiin hevonen hoidettua karsinaan.
Oletteko te unohtaneet radan samalla tavalla kisoissa? Harmittiko?
Kisat siis eivät menneet ihan suunnitelmien mukaan, kuten otsikosta voitte huomata. Ne alkoivat aamulla muistaakseni 9.30, jos en ihan väärässä ole. Oma verkkani alkoi kuitenkin vasta 10.52, kun oli toiseksi viimeinen lähtijä. Aamulla lähdettiin tallille hyvissä ajoin, ennen yhdeksää, että ehdin letittää Simon. Saavuttuamme tallille, pihassa ei ollut vielä yhtään traileria, mutta jotenkin niitä ehti sitten tulla ennen kun menin hakemaan Simoa tarhasta. Sen tarhan ha tallin välissä onkin mukavasti parkkipaikka johon kaikki trailerit sitten tulivat. Vähän ruunaa jännitti kun vieras hevonen otettiin ulos kopista juuri kun oltiin menossa ohi. Hui kauheaa! Päästiin ehjin nahoin sisälle ja aloin melkein hei letittiämään. Jaon harjan osiin ja sykerötupsuja tuli 17. Niitähän pitäisi olla pariton luku, joko 11 tai 13. Suurensin vähän tupsuja ja sain harjasta vain 13 tupsua. Letitin ne Essin avustuksella ja tein häntäletin. Annika oli vaihtanut Simon satulaan kivasti valkoisen huovan ja näytettiinkin sen ansiosta vähän enemmän kisaajilta.
Kentälle menin kävelemään puoli yhdentoista maissa. Salla oli kuvaamassa, mutta en ollut muistanut muuttaa asetuksia maneesin jälkeen, joten kuvista tuli aika puhki palaneita ja rakeisia, eivätkä ne olleet erityisen tarkkoja. Yritin kuitenkin muutamaa pelastaa. Vähän harmittaa kun olisi kerrankin saanut ulkokuvia talvella.
Päästiin verkkaan ajallaan ja suoraan sanottuna se oli täydellistä kaaosta. Yhtä hevosta käskettiin varoa ja lopuista suurin osa pelkäsi kuollakseen tuomarin päätyä. Pääsin sen aikana ehkä kerran tai kaksi menemään päädystä. Tarkoitus oli tehdä laukkalävistäjää ja ravissa S-kiemuraa, mutta tietysti juuri se hevonen, jota piti väistellä valtasi lähes koko maneesin laukkaamalla keskiympyrällä. Verkka meni lähinnä sen hevosen väistelyyn ja yritykseen päästä päätyyn törmäämättä sieltä pakittaviin hevosiin. Lopussa sain vähän laukattua, mutta Simo sai hepulit katsomon päädystä ja se oli lähinnä äkkiä-pois-pomppien-pää-alhaalla -laukkaa. Ajattelin, että no aivan sama, ennen rataa sitten tehdään vaikeimpia juttuja. Mutta ei se mennytkään ihan niin...
Menin hetkeksi kävelemään kentälle, koska olin verkkaryhmästä vasta viides lähtijä. Simolla laitettiin viltti selkään, joka ei kylläkään pysynyt kovin hyvin. Maneesin ovella Simo ei olisi halunnut mennä sisälle, mutta onneksi päästiin edes maneessin sisälle kunnialla. Sanottiin vielä kuuluttajalle, että ei sitten taputeta, viime kisoissa, joissa en tosin ollut itse selässä, Simo sain taputuksista oikein kunnon hepulit.
Ravailin hetken ja tein mm. S-kiemuran ja ravasin tuomarin päädyn molemmissa kierroksissa. Ja Simo pelkäsi päätyä. Ja itse asiassa se pelkäsi toistakin päätyä. Otin vasemman laukan tarkoituksena tehdä laukkalävistäjä. juuri sen pelottavan katsomon kohdalla sitten sain lähtömerkin ja sehän vasta olikin pelottavaa. Simo ampaisi kuin tykin suusta ilmeisesti pukitellen ihan kunnolla. Ajatuksen oli lähinnä, että nyt ei saa tippua, apua mä tipun ja jotain sitä luokkaa. Jälkeen päin kuulin, että katsomossa olikin hoettu mm. älä tipu, älä tipu! Vau, mikä tasapaino! Kaikesta huolimatta selässä siis pysyin, harmi ettei tullut videolla :D
Radalle lähdin tunnelmalla "jaha, mitähän tästäkin tulee". Unohdin edellinä päivänä katsotun suunnan, mistä kannattaisi tulla keskihalkaisijalle ja heti tuli huono linja. Siitä lähtikin sitten alamäki pisteistä 5,5, jopa 4 asti, kun tuomarin pääty oli pelottava ja lähdettiin väärään suuntaan. Siitä kohdasta tuli myös -2, kun jouduin tekemään jotain volttia muistuttavan silmukan ja lähes törmättiin seinään. Keskiravia en saanut ollenkaan irti, se oli joko laukka tai normaali ravi. Sen jälkeen alkoi sujui jo vähän paremmin ja laukkaohjelma meni jo kaikki kohdat 6,0. Lukuunottamatta laukkalävistäjää, jossa vauhtia ei ollut tarpeeksi, mutta yritin välttää turhia pukitteluja ja en pyytänyt vauhtia. Yhdestä kohdasta saatiin oikein 6,5!
Lopulliset pisteet olivat 97,5 maksimin ollessa 180. Prosentit vain 54,17, eli huonoimmat, mitä olen koskaan ratsastanut. Tuomari oli kirjoittanut loppuun vielä "P.s. Hyvä tasapaino ratsastajalla". Matalista odotuksista ja alun möhlimisestä huolimatta ei oltu viimeisiä! Sijoitus oli 12/18. Ensi kerralla sitten eri hevonen tai vain ratsastetaan paremmin.
Oliko kiva kun oli vähän enemmän tekstiä ja kerroin laajemmin koko päivästä vai oliko tekstiä jopa liikaa?
Tällä viikolla tulee melkein joka päivä postaus. Jotenkin kaikki postaukset valmistuvat näin samaan aikaan. Joskus kun ei tule viikolla kuin yksi tai ei ollenkaan.
Mutta asiaan. Kirjoitin lauantain kisoista jo yhden tekstin, mutta en laittanut siihen videota tai kertonut radasta juuri ollenkaan. Nyt kuitenkin haluaisin tehdä sen.
Alkurata oli aika hyvä. Ensimmäisen linjan sain ratsastettua suoraan ja Fabe liikkui reippaasti eikä laahustanut. Rata eteni aika samalla lailla, tuli puolirataleikkaa ja voltti. Sitten sama toiseen suuntaan ja voltista tuli aika hyvä ja tuomarikin on kommentoinut volttia hienoksi.
Tuli kutosta ja seiskaa, pohkeenväistöt molempiin suuntiin meni huonommin kuin verkassa, mutta vasemmalle silti parempi. Pysähdys pohkeenväistöjen välissä taisi tulla vähän aikaisin. Vapain ohjin mentäessä Fabe oli hiukan hidas.
Laukkaohjelma meni aika hyvin, Fabe liikkui omalla moottorilla ja laukkasi loppuun asti. Oikeassa laukassa multa lähti hetkeksi jalustin, mutta sain sen onneksi takaisin ravissa. Pääosin kutosta laukasta, yksi seiska. Lopuksi keskihalkaisijalle ja sain pysähdyksen hyvään kohtaan ja heppa oli suora. Fabe oli kyllä kiitoksensa ansainnut! Eikä kytännyt yhtään kumpaakaan päätyä, eikä edes tuomareita, kun yleensä joka asiaa pitää katsoa.
Koko radasta ei tullut yhtään 5 tai edes 5,5 vaan kaikki oli ainakin 6. :) Tosi tyytyväinen olen, mutta ainahan sitä parannettavaakin on. En odottanut yhtään, että menisi näinkin hyvin. Vertasin videota maaliskuulla Fabella menemääni rataan ja on kyllä vähän eri näköistä menoa... Voisi tehdä jonkun vertailuvideon joskus jos osaisi/pystyisi laittamaan kaksi videota vierekkäin.
Videoon oli vähän hankala löytää taustamusiikkia, kun kaikki tuon mittaiset on jotain klassisia.
Nyt kun hoksaan sanoa tähän lopuksi niin maneesiin on laitettu noin kuukausi sitten hiekan sekaan jotain kuitua ja sen laittamisen jälkeen Fabe on alkanut liikkua paljon reippaammin, eikä siltä ole jokaista askelta tarvinnut pyytää.
~jossu
Tykkäättekö te kilpailla enemmän koulua, esteitä vai molempia?
Meidän tallilla oli eilen tallikoulukisat, joihin osallistuin Fabella. Faben löydät sen omalta sivulta, jossa siitä on pieni esittely. Menin ensimmäistä kertaa Aikuisratsastusmerkin, kun viime vuonna menin Hevoshullu-luokan, joka on huomattavasti helpompi. Jotain kehitystä on ilmeisesti tapahtunut! Hevoshullu-luokassa ei ollut tarpeeksi osallistujia, joten mentiin Talent-porukan (minä, Roosa ja kaksi muuta) kanssa myös sen vaikein taso.
Vähän harmittaa, kun tämän parempia kuvia ei ole
Muita kuvia tosiaan ei ole, joten postaus on kuvitettu lähes kokonaan kisapäivänä Roosasta ja Röllistä ottamillani kuvilla
Kuulin perjantai-iltana, että pitäisi mennä toinenkin rata, joten aikaa opetella ei kyllä todellakaan ollut yhtään liikaa. Ajattelin Hevoshullu-luokkaa oikeastaan verryttelynä siihen vaikeampaan luokkaan, toki oli ennen sitäkin verrytellyt. En ratsastanut ehkä niin huolellisesti, kun mitä Aikuisratsastusmerkin.
Rata meni ihan kivasti, tasainen, eikä mitään suurempia isoja virheitä ollut. Alkutervehdys tuli vähän linjan sivuun. Jokaisesta kohdasta ei saanut erikseen pisteitä vaan paperissa oli 5 eri kohtaa kuten tiet ja tehtävien suorittaminen. Kehuja tuli laukkaosuudesta ja teistä, mutta Fabe oli paikoin vähän hidas pohkeelle,
Palkintojenjako ensimmäisestä luokasta oli juuri kun olin verryttelemässä Fabea toiseen luokkaan. Yllättäen sain ruusukkeen ja 3. sija.
Toinen rata meni omasta mielestäni aika hyvin. Sain numeroita 6-7,5. Yhdellä voltilla panikoin jo mielessä vähän, kun ei ollut mitään käsitystä mitä seuraavaksi pitää tehdä. Alkoi jo käydä mielessä, että mitä teen jos en muista seuraavaa juttua. Onneksi kuitenkin sain päähäni seuraavan kohdan radasta. Kumma kyllä juuri siitä voltista sain radan parhaat pisteet.
Tämä oli ensimmäinen menemäni rata, jossa oli pohkeenväistöä. Verkassa Fabe väisti vasemmalle tosi hyvin, oikealle vähän huonommin. Radalla en saanut sitä niin hyvin väistämään, mutta pisteet 6 ja 6,5 tuli.
Oikeastaan aika hyvä rata kokonaisuudessaan pisteillä 161/250 prosentein 64,40%. Voittohan sieltä napsahti. :) En osannut kuvitella voittavani, sillä luokassa oli monta sellaista ratsastajaa, joiden ajattelin pärjäävän paljon paremmin.
Päivän saldo 3 ja 1.sija ja kaksi ruusuketta. Seuraavat kisat on 5.12 estekisojen muodossa. En malta odottaa, mutta siinä välissä ehtii olla vielä talentin viikonloppuleiri.
~jossu
Onko teillä ollut kisoja tällä kaudella? Miten olette pärjänneet?
