Puomi alas, suunta ylös

Kisoista on jo yli viikko aikaa, mutta koulukiireiden ja kasaantuvien postauseiheiden takia tämä postaus tulee vasta nyt. Olisin halunnut kirjoittaa jo aikaisemmin, mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan, eikö?

Kisat alkoivat yhdeltätoista, ja luokkani oli vasta kolmas, mutta lähdin silti ajamaan tallille puoli kymmenen aikaan skootterillani, jolla olen nyt kesän jälkeen paljon kulkenut. Menin suoraan maneesiin opettelemaan rataa, joka tosin oli se sama, jonka olen monesti aikaisemminkin mennyt. Korkeus oli vain eri, 70-80 cm. Suunnittelin muutamaa uusintateitä, joita kuitenkaan en toteuttanut.

Laitoin Kaapon valmiiksi jo hyvissä ajoin ja katselin hetken aikaa aikaisempaa luokkaakin, mm. yhden tuntilaiseni radan. Lähdin luokassa ensimmäisenä ja menin muiden samassa verkassa olevien kanssa kävelemään kentälle hetkeksi. Roosa lähti toisena heti jälkeeni ja olimme varmaan ensimmäistä kertaa kisoissa samassa verkassa, vaikka ollaankin monissa kisoissa neljän vuoden ajan kuljettu.

En ollut nähnyt luokkamme esteitä, koska edellisessä luokassa ne olivat matalampia ja täytyy sanoa, että vähän yllätyin. Ajattelin, että radalla on muutama 80 cm ja loput sitten 70 cm. Suurin osa radan esteistä olivatkin 80 cm ja vain ensimmäinen näytti pieneltä. Jopa okseri oli maksimikorkeudessa. Lisäksi Kaapo kyttäsi katsomonpäätyä, jossa oli paljon ihmisiä. Onneksi se kuitenkin tottui siihen melko pian, vaikka vähän katsoikin. Verryttely meni paremmin mitä odotin. Sain tehtyä asioita, joita ajattelin, enkä ruvennut häseltämään, kuten yleensä käy. Oikean kierroksen verryttelyhypyt tehtiin nelosesteelle, joka oli pysty katsomoa päin. Ensimmäisellä kerralla Kaapo vähän jarrutteli ja olisi ehkä mennyt ohikin, jos olisin antanut, mutta pääsimme kunnialla yli. Muut hypyt sujuivat tosi hyvin. Vasemmassa kierroksessa verkkaeste oli 9, joka oli pelkästään uusinnan este.

Verryttely loppui ja jäin Roosan kanssa kahdestaan maneesiin. Annika käski ravata kerran maneesin ympäri, koska kilpailutilanne tässä maneesissa oli Kaapolle uusi. Tervehdin, sain lähtömerkin ja nostin laukan. Ykköselle tuli vähän lähelle, mutta Kaapo selvitti sen puhtaasti. Kakkoselle tuli hyvin ja laukkakin vaihtui kivasti. Linja tuli hyvin, sain tehtyä suunnitellun askelmäärän, vaikka se vaatikin vähän hidastelua. Vitosokseri hyvin, mutta sen jälkeen jouduin vaihtamaan laukan ravin kautta. Siksi laukka jäi ehkä vähän hitaaksi, joten kutoselle päätin ottaa yhden lisäaskeleen ja siksi puomi alas. Kaapon kannattaa antaa mieluummin hypätä kaukaa kuin läheltä, koska se olisi kyllä varmaankin päässyt yli, mutta ei ehkä vain jaksanut nostaa jalkoja. Jälleen laukanvaihto ja onnistuin hukkaamaan jalustimenkin jonnekkin. Viimeinen este puhtaasti.

Istunta ei ollut ehkä sitä parhainta

Loppujen lopuksi sijoituin sijalle 11/15. Vaikka tulos ei ollutkaan parhaita sijoituksiani, olen todella tyytyväinen rataan. Ei tullut kuin muutama lähestyminen vähän huonosti ja muuten rata oli siisti. Lähden mieluummin kisoista kotiin ilman ruusuketta hyvällä radalla, kuin ruusuke kourassa, vaikka rata meni huonosti, koska silloin hevonen on ansainnut sijoituksen pelastamalla virheeni.

Ensi viikolla on sitten seurakoulukisat, joissa menen Helppo B:n ja osallistun myös juniorimestaruuteen. Vähän jännittää, että kuinka menee, koska rataan sisältyy myös pohkeenväistöä, joka on onnistunut tunnilla vähän vaihtelevasti.