Viimeinen tunti ennen tuntsareita. Menin perjantaina tallille tietäen valmiiksi ratsuni. Fabe, jolla menen myös torstaina tuntsarieihin. Tunti olisi voinut mennä paremminkin, jotta olisin saanut hyvän tunnin alle ennen kisoja. Itse en vaan ratsastanut. Tiedättekö sen tunteen kun tunnin jälkeen harmittaa, kun meni huonosti. Alkaa pohtimaan, että miksi ja tajuaa syyksi sen, että itse ei tehnyt mitään ja vain istui selässä.
Alkuverkassa Fabe tuntui reippaammalta kuin valmennuksessa tiistaina, joko sillä oli parempi päivä tai esteet innostivat sitä jo aluksi. Ravattiin aluksi ja yritin siinä olla tomera ja käskeä reipasta ravia eteen. Tehtiin ympyröitä ja muuta. Fabe tuntui muuten kivalta, kuten se yleensä on. Laukattiin toisessa päädyssä molempiin suuntiin. Laukka oli hidasta, jota ei parantanut yritykseni olla vähän kevyemmässä istunnassa. Reippailla hevosilla se on jo melko helppoa, mutta Fabe on sen tyylinen, että sillä estetistunta on tavattoman vaikeaa ainakin mulle. En ratsasta kovin lyhyellä ohjalla ja muutenkin tasapainoni on huono jalustimilla seistessä. Sitten kun nojaan eteen irti satulasta ja yritän pysyä pystyssä, pohkeet lähtevät irti ja kädet laskee, koska ne ovat yleensä harjassa kiinni. Fabe ei enää liikukkaan mihinkään ja laskee pään alas. En saa annettua pohkeita, joten siitä seuraa joko Faben hidastaminen raviin pää alhaalla tai, että tömpsähdän satulaan ja istun siellä syvällä. Kuitenkin en huolehtinut laukasta tässä vaiheessa jo tarpeeksi ja se jäi ponnettomaksi ja hitaaksi.
Verkattuamme, mentiin radan ensimmäistä estettä, eli kavalettiä keskellä pitkää sivua. Se oli aluksi puomi ja tultiin molemmissa suunnissa ravissa. Se meni tosi hyvin. Laukassa tultiin myöskin molempiin suuntiin ja askel ei meinannut oikein sopia. Vielä kun Faben mielestä mörköpäätyyn päin mennessä se tuijotti jo aikaisin päätyä ja sen keskittyminen oli siellä. Toisesta suunnasta tuli paremmin.
Hypättiin samaa kavalettia nostettuna muutaman kerran vasempaan suuntaan ja siinä ei ollut ongelmaa. Päädyssä vaan Fabe halusi oikoa, kun tuijotti päätyä, mutta itse kavaletti meni mallikkaasti. Tunnin aiheena oli sarja, koska kisojen radassa on myöskin sarja ja sitä mennään todella harvoin tunnilla. Varsinkin noin pitkällä välillä. Välissä on muistaakseni 6,5 metriä. Aluski molemmat esteet olivat ihan puomeina ja laukattiin siitä yli muutaman kerran. Joka kerralla Fabe tunki väliin toisenkin askeleen, joka ei sinänsä haitannut, koska esteitä ei vielä ollut.
Puomit vaihtuivat ristikkoon ja nyt väliin yritettiin saada yksi askel. En onnistunut siinä tosin kertaakaan. Fabesta löytyy kyllä laukkaa, jos sitä uskaltaa ratsastaa. Olisi varmaan päässyt välin innarinakin, jos olisi tarpeeksi lujaa mennyt. Pystyinäkin esteiden väliin tuli kerran tai kaksi vielä lisäksi miniaskel. Videolla ei näy, mutta muistaakseni ennen radan hyppäämistä pääsin ratsastamaan väliin vain yhden askeleen, kun uskalsin pyytää välissä eteen.
Lopuksi tultiin rataa joka alkoi kavaletiltä. Sen jälkeen pysty, joka vastasi kisaradalla kolmatta estettä. Pysty oli aika lähellä päätyä, joten sen jälkeen piti saada mentyä vielä suoraan ennen käännöstä. Sen jälkeen vielä käännös sarjalle. Rata tultiin yhteensä kolme kertaa, mutta niistä videolla näkyy kaksi. Joka kerralla kaksi ensimmäistä estettä sujui hyvin, joskin ensimmäisellä radalla toisen esteeen jälkeen Fabe kääntyi itsekseen vähän aikaisin. Sarjalla joka kerralla väliin tuli vain yksi askel, ensimmäisellä kerralla en pääsyt ihan toiseen hyppyyn mukaan, koska a-osalle tuli vähän pohjaan, mutta silti selvittiin yli. Viimeinen rata meni rosi hyvin ja sillä tavalla olisi pitänyt ratsastaa koko tunti.
Fabe meni vielä viimeiselle tunnille, joten tallissa piti vain löysätä vyötä. Ja ottaa suitset siksi aikaa pois, että heppa juo. Se meni karsinassa suoraan juomakupille ja katsoi sen näköisenä, että "Tuu nyt ottaan nää hihnat pois, että saan juotua". Siinä sitten ohjat kaulalla Fabe joi ja odotin vieressä suitsien kanssa.
Tiistaina meillä oli taas valmennus kentällä. Pääsin menemään Fabella pitkästä aikaa. Menin sillä kyllä kisoissa, mutta muuten joulun jälkeen olen vain muutaman kerran mennyt. Fabe on ihan erilainen, kuin Simo, vaikka onkin suunnilleen saman kokoinen, joten vähän totuttelemista oli aluksi.
Verkassa Fabe oli varsinkin käynnissä todella hidas, käynti onkin sen kaikista vaikein askellaji. Tuntui, että joka askelta pitää pyytää erikseen, että heppa liikkuisi edes johonkin. Laukka ei kyllä pyörinyt yhtään mihinkään ja itse laukannostossa heitin taas ohjat pitkäksi ja nojauduin vahingossa eteen.
Perusteellisen verryttelyn jälkeen alettiin tekemään tehtävää niin, että toiselle pitkälle sivulle tehtiin käynnissä kahden kirjaimen väli pohkeenväistöä. Sen jälkeen raviin ja voltti päätyyn. Toiselle puolelle oli loivakaarinen kiemuraura, joka ei kylläkään ollut kovin loiva. Fabe kääntyi hyvin kiemuralle ja sain sen ravaamaan jo vähän reippaammin. Pohkeenväistöissä vauhti sitten tyssäsi ihan täysin. Aluksi hevosesta oli vähän hankala saada väistöä irti. Kaula meinasi vaan taipua, eikä takapää siirtynyt mihinkään. Viimeiset väistöt alkoivat sujua paremmin, kun vauhti oli reippaampi.
Tehtiin muutamaa tehtävää K.N. spesiaalista, joista yksi oli tuo kiemuraura. Vaihdettiin tehtävää niin, että väistön jälkeen nostettiin laukka lyhyen sivun keskeltä ja tehtiin pääty-ympyrä. Sitten laukkalävistäjä ja ennen uralle tuloa raviin. Nyt laukka täytyi saada pyörimään ja Fabe oli vähän paremmin herännyt ja laukka olikin ympyrällä vähän parempi. Lävistäjällä se hidasti vauhtia ja punkasi vasemmalle. Sai tosissaan tehdä töitä, että laukka edes säilyi. Toinen kerta meni paremmin.
Laukattiin toiseen suuntaan K.N:nän tavalla, eli vasemmassa kierroksessa aloitettiin ravissa, sitten käännettiin radan poikki ja I:stä laukannosto. Sitten uraa seuraten päätyyn ja ympyrä. Ympyrän jälkeen tehtiin vielä lävistäjä ja uralloa suoraan laukasta käyntiin. Ensimmäinen kerta meni todella huonosti. Ravissa ei ollut tempoa ja laukannosto oli vetelä. Päätyyn pääsin sentään suht hyvin. Lävistäjä oli ihan hyvä ja sain käyntiin ihan muutaman raviaskeleen kautta.
Tehtiin sama tehtävä toisenkin kerran. Nyt näpäytin ravissa jo pari kertaa raipalla ja johan alkoi sujua. Laukanosto oli edelleen vähän huono, mutta laukka oli parempaa. Käyntiin siirtyminen sujui taas ihan hyvin.
Laukan jälkeen lähdettiin keventelemään ravia. Fabe oli mennyt jo ihan kivojakin pätkiä päädyssä kun ravasin odottaessa omaa vuoroa. Kun lähdin keventämään pelkäsin sen huononevan, mutta oikeastaan se meni lopuksikin ihan kivasti. Teimme muutaman pohkeenväistön vielä käynnissä toiseen suuntaan ja Fabe oli tosi hyvä kun vauhti oli hyvä. Se väisti nätisti ja myötäsi hyvin. Hoidettiin hevoset yötä varten niiden syödessä heiniä samalla.
Olin viime viikon torstaina tosiaan tämän vuoden ekoissa estekisoissa. Pääsin menemään Fabella ja estekorkeutena 60-70 cm. Kenttä oli sopivasti juuri ennen kisoja hyvässä kunnossa, joten päästiin menemään kentällä. Kisat alkoivat vasta viideltä, kun olivat iltakisat ja olin vasta kolmannessa luokassa, joten kovin paha kiire ei ollut. Ensimmäinen luokkaa oli puomiluokka ja toinen ristikko ja pystyluokka. Niissä ei ollut kovinkaan monta osallistujaa. Päivä oli tosi lämmin ja aurinkokin paistoi lähes koko ajan. Mulla oli kisahousujen päällä mustat collarit, joten rataa kävellessä ja somaa vuoroa odotellessa tuli vähän kuuma.
Fabella meni yhteensä neljä koko kisäpäivän aikana ja olin kolmas lähtijä. Autoin vähän ruunan kuntoon laittamisessa. Lähdin vasta kolmannessa verkassa, joten kuvasin kavereitani kahdessa ensimmäisessä verkassa. Kuvasin myös Roosan radan, mutta sen jälkeen menin vaihtamaan kisakamppeita päälle. Pääsin heti Faben selkään ja kun sain jalustimet säädettyä saikin mennä jo verkkaamaan. Fabe oli mukavan reipas, mutta kisaverkassa en yleensä itse pysty keskittymään, joten tein lähinnä vain ympyröitä ja voltteja ravissa ja laukassa. Verkkaesteet olivat numerot kaksi ja neljä, joista ensin hypättiin vasempaan kierrokseen kakkoestettä. Paikat osuivat hyvin ja Fabe hyppäsi terävästi. Silläkin taisi olla kevättä rinnassa.
Rata oli aika erilainen kun yleensä tallikisoissa. Siinä oli kaksi okseria ja kutoseste oli kavaletti. Rata oli kuitenkin todella kiva ja siinä oli mahdollisuus tehdä yksi uusinnan kaarteista todella monella tavalla. Viime estekisoissa jäi vähän harmittamaan kun en oikonut yhtään uusinnassa. Nyt ajattelin tehdä ne kaikista pienimmät kaarteet.
Perusrata meni todella hyvin, kaikille esteille hyvät paikat ja Fabea sai välillä jopa vähän pidättää. Viimeinen okseri pitkän suoran jälkeen ja siitä alkoi uusinta. Ensimmäinen este oli sama kuin perusradalla. Siihen tuli _todella_ pohjaan, mutta onneksi Fabe pelasti. Kakkoselle oli vähän hankala pienentää kaarretta ja päästä silti suoristamaan esteelle, mutta sekin sujui hyvin. Aavistuksen ehkä lähelle. Kutoselle käänsin pienimmän mahdollisen tien ja laukka vähän hiipui ja esteelle lähelle. Onneksi este oli pieni ja Fabe osasi korjata virheeni. Seiskalle kaarros ja pitkä suora ja hyvä paikka. Hieno Fabe! Olen tosi tyytyväinen rataan ja varsinkiin mahtavaan ratsuuni. Se jaksoi puksuttaa radan läpi vaikka jo kaksi rataa alla. Yritin saada videolta selvää ajasta, mutta sen verran taputusta sen päälle kuului, joten en tiedä aikaani.
Kisoista kotiin viemisinä sinivalkoinen ruusuke ja iloinen mieli. Mukava päivä kisoissa oli ja hienoja suorituksia kaikissa luokissa. Kavereillakin meni kaikilla hyvin, ja moni sijoittuikin. Alla vielä video radasta.
Tuntilistaan oli pitkästä aikaa kirjoitettu Fab nimeni perään. Oli mukava päästä taas hyppäämään ruunalla, ja menikin todella hyvin. Fabe oli mukavasti kuorruttanut itsensä kurakerroksella tarhassa, joten sen harjaamiseen sai kulumaan aikaa. Kypäräkamerani suostui toimimaan tällä kertaa, joten postauksesta löytyy kaksi videota.
Raviverkan jälkeen laukattiin keskiympyrällä. Fabe oli vähän hidas, mutta laukka lähti pyörimään paremmin kun pari kierrosta laukattiin. Esteistunta oli vähän hukassa ja helpompi olisis ollut vaan istua tiukasti satulassa.
Hypättiin lopuksi rataa, mutta sitä ennen mentiin sen osia ja pidennettiin rataa este tai pari kerrallaan. Aluksi hypättiin yksittäistä ristikkoa pitkän linjan päässä. Sitä ennen tehtiin linjalla voltti, jonka aikana laukannosto. Hypättiin este muistaakseni kahdesti ristikkona ja kerran pystynä. Ristikkohypyt onnistuivat, mutta pystylle hyppy tuli pohjaan, kun jäin itse jarruttelemaan näkemättä paikkaa. Seuraavaksi tultiin kaksi ristikkoa ymypyrällä, olikohan väli 4 vai 5 laukkaa. Tultiin molemmista suunnista muutaman kerran ja se sujui aika hyvin, kunhan muistin ohjata tarpeeksi ajoissa.
Videolla ei näy kun kaksi rataa tämän jälkeen, mutta tässä välissä hypäättiin yksi vähän lyhyempi. Ensin oikeassa kierroksessa ympyrä ja sen jälkeen okseri. Okserille ensimmäinen hyppy lähti vähän kaukaa, mutta uskalsin kerrankin ratsastaa eteen huonon paikan tullessa, enkä jäänyt kiinni ohjaan.
Seuraavalla kierroksella lisättiin kaareva linja, jonka ensimmäinen este oli ihan ensimmäisenä hyppäämämme este, mutta toisestas suunnasta. Toinen este oli ympyrätehtävän ensimmäinen. Se oli nostettu pystyksi. Rata meni muuten hyvin, mutta okserilla Fabe tuli oikeaan reunaan. Tultiin näin kaksi kertaa, jotka molemmat näkyvät videolla. Kaarevalle linjalla sain hyvät askeleet molemmilla kierroksilla.
Viimeinen rata oli muuten sama, mutta perään lisättiin vielä kahden esteen ympyrä. Tämä rata näkyy kypäräkamera -videolla. Radasta en muista mitään muuta kuin, että olin tyytyväinen joten oletan, että se meni hyvin.
Anteeksi hiukan sekava teksti, toivottavasti videot ja kuvat paikkaavat sen. Huomenna lähden aamulla Hevosmessuille ja sieltä tulossa postausta sunnuntaina tai alkuviikosta. :)
Nyt on viimeinen estetunti tältä erää ratsastettu ainakin Cavallossa. Nyt alkaa neljän koulukerran putki ja sitten taas hypätään. Tai eihän sitä tiedä, josko eksyisi jollekkin toiselle tallille hyppäämään. Mutta kuitenkin itse asiaan. Menin pitkästä aikaa Fabella. Viime kerrasta onkin melkein kolme kuukautta. Mennessämme maneesin siellä odotti kolme estettä ja kaksi puomia, ja tehtävä näytti mielenkiintoiselta. Ja sitä se olikin. Tällä kertaa muuten oikein hyppykuviakin maneesissa. Huom maneesissa. Eikä edes ole heilahtaneita. Sain hyviä kuvausvinkkejä kun käytiin muutama viikko takaperin kyselemässä, minkälaista objektiiviä kannattaisi olla ostamassa. Kuvissa on vähän kohinaa, mutta mieluummin sitä kun kuvia, joissa ei saa selvää onko tumma läikkä keskellä hevonen vai kahvitahra. Tästä lähtien siis tulee blogissa näkymään vähän parempiakin kuvia.
Aloitettiin tosiaan tunti ravailemalla hetki. Toisessa päädyssä oli kolme puomia ympyrällä neljäsosan välein ja tultiin niitä ravissa. Fabe oli todella hidas ja sai koko ajan olla laittamassa lisää vauhtia. Otettiin pian toiseen päätyyn lisäksi kaksi kolmen ravipuomin sarjaa kaarevalla linjalla. Fabe olisi halunnut oikoa hirveästi puomien välissä ja edelleen se oli vähän hidas. Pian tehtiin jo kaareva laukassa, mutta kahdella puomilla.
Hyppääminen aloitettiin kaarevalla, josta ensin ensimmäinen este oli ristikko. Seuraavaksi nostettiin toinenkin ristikoksi. Tultiin tätä tehtävää muutama kerta molempiin suuntiin. Fabella oli aika hankala ylläpitää hyvä laukka kun sai lähes joka askeleella olla pyytämässä. Esteiden välissä Fabe oikoi taas kamalasti, mutta vähemmän, kun muistin esteen päällä jo huolehtia reitistä. Rataan lisättiin pysty jolle käännettiin kaarevan jälkeen. Viimeisellä kierroksella tähän väliin tuli 7 laukkaa. Esteelle paikka osui aina aika hyvin, koska sille oli pitkä ja suora linja ja ehti vähän yrittää miettiäkkin, että mistäs kohtaa se heppa hyppääkään. Varmaan aika keskittyneesti välissä tuijotin estettä. Sen jälkeen käännettiin alun ympyrälle kahden puomin ja uudestaan saman pystyn yli. Muutaman kerran mentiin vain ne kaksi puomia esteen jälkeen.
Ohjat on aika hyvin tuntumalla... Ja asento taas ihan taydellinen.
Oli kiva päästä pitkästä aikaa hyppäämään Fabella varsinkin kun sujui ihan hyvin. Fabe oli vähän mato ja hidas, mutta muuten tosi kiva. Käynnissä ja ravissa se vähän kyttäsi toista päätyä, mutta laukassa ei niinkään. Onnistuin muuten taas rikkomaan Faben jalustinhihnan. Alkutunnista ravasin juuri ympyrällä puomien yli. Olin kevennyksessä ylhäällä ja toinen jalustin pettää alta. Eikun keskelle odottamaan kun äiti hakee uuden hihnan tallista.
Kisoissa otin kuvia samalla kun letitin Faben hännän. Sykeröt on pääasiassa tehnyt äiti, koska mentiin kävelemään siinä vaiheessa rataa. Omat sykeröni ovat suunnilleen saman näköisiä. Voisin joskus tehdä toisenkin osan, pitkälle harjalle. Häntään en vielä ainakaan osaa/tiedä muita lettejä. Pitkään harjaan muistan tällä hetkellä kaksi eri lettiä. Harvemmin vain tulee noilla pitkäharjaisilla (joita löytyy sieltä missä käyn tasan yksi) ratsastettua.
Harja ja häntä kannattaa harjata hyvin suoraksi ennen letittämistä. Olen huono selittämään, joten en takaa että selityksistäni saa selvää. Kuvista näkee ehkä paremmin. Häntään tehdyn letin nimestäkään en ole täysin varma, mutta sanon sitä itse aina ranskanletiksi.
Tietyille hevosroduille ei tehsä joitakin lettejä tai jotkin letitykset ovat jotakin tiettyä hevosrotua varten.
Ranskanletti häntään
Ota hännän tyvestä lyhyistä jouhista 3 pientä tupsua. Reunoilta ja keskeltä.
Ala letittää niin, että otan joka kerralla mukaan ihan reunasta pieni tupsu lisää häntää. Jos tupsut ottaa mukaan hännä reunasta näkyvältä puolelta, eikä alta, siitä kohtaa missä alkaa häntäruodon kalju kohta, hännästä saattaa jäädä roikkumaan jouhia. Letitä tarpeeksi tiukalle.
Samaa jatketaan joko häntäruodon loppuun tai niin pitkälle kuin haluaa. Yleensä häntäruodon loppuun
Häntäruodon lopun jälkeen jatka käsiisi jääneillä jouhilla tavallista lettiä jouhien loppumiseen asti. Sen jälkeen letin voi joko laittaa leityskuminauhalla kiinni tai taittaa sen kaksinkerroin niin, että pää menee alun letin alle ja laittaa kuminauhalla kiinni, Jotkut myös ompelevat letit kiinni, jolloin ne pysyvtä paremmin, mutta se on työläämpi tehdä ja purkaa. Yleensä pärjää ihan kuminauhoilla.
Valmis letti!
Sykeröt
Ensimmäisitä vaiheista ei ole kuvaa, mutta harja jaetaan tupsuihin, Tupsuja pitäisi olla pariton määrä, mieluiten 13 tai 11. 13 on epäonnenluku, joten taikauskoisen kannattaa valita 11.Joskus olen onnistunut saamaan päälle 20 lettiä, joten ei se ole niin tarkkaa, Faben harja on puoliksi niin lyhyt, ettei siihen saanut ollenkaan lettejä, joten tällä kertaa niitä tuli vain 7 ja otsatukan sykerö. Tupsut siis letitetään.
Kääri letit sykerölle joko käärimällä tai taittamalla ne kaksi kertaa. Sykeröt eivät saisi osoittaa ylöspäin, mutta sekään ei haittaa. Kiinnitä kuminauhoilla tai ompelemalla.
Kaikille leteille sama juttu ja valmis.
Otsatukan voi joko laittaa sykerölle tai jättää vapaaksi. Yleensä se riippuu kilpailun koosta. Pienemmissä kisoissa otsatukka jätetään yleensä vapaaksi. Tallikisoissa ei ole niin väliä joten sekin letitettiin. Koulukisoissa tietystä tasosta ylöspäin harjan letitys on pakollinen, jotta tuomaristo näkee paremmin hevosen kaulan. Estekisoissa lettejä ei tarvitsisi tehdä koskaan, jos ei niin halua.
