sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Puomi alas, suunta ylös

Kisoista on jo yli viikko aikaa, mutta koulukiireiden ja kasaantuvien postauseiheiden takia tämä postaus tulee vasta nyt. Olisin halunnut kirjoittaa jo aikaisemmin, mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan, eikö?

Kisat alkoivat yhdeltätoista, ja luokkani oli vasta kolmas, mutta lähdin silti ajamaan tallille puoli kymmenen aikaan skootterillani, jolla olen nyt kesän jälkeen paljon kulkenut. Menin suoraan maneesiin opettelemaan rataa, joka tosin oli se sama, jonka olen monesti aikaisemminkin mennyt. Korkeus oli vain eri, 70-80 cm. Suunnittelin muutamaa uusintateitä, joita kuitenkaan en toteuttanut.

Laitoin Kaapon valmiiksi jo hyvissä ajoin ja katselin hetken aikaa aikaisempaa luokkaakin, mm. yhden tuntilaiseni radan. Lähdin luokassa ensimmäisenä ja menin muiden samassa verkassa olevien kanssa kävelemään kentälle hetkeksi. Roosa lähti toisena heti jälkeeni ja olimme varmaan ensimmäistä kertaa kisoissa samassa verkassa, vaikka ollaankin monissa kisoissa neljän vuoden ajan kuljettu.




En ollut nähnyt luokkamme esteitä, koska edellisessä luokassa ne olivat matalampia ja täytyy sanoa, että vähän yllätyin. Ajattelin, että radalla on muutama 80 cm ja loput sitten 70 cm. Suurin osa radan esteistä olivatkin 80 cm ja vain ensimmäinen näytti pieneltä. Jopa okseri oli maksimikorkeudessa. Lisäksi Kaapo kyttäsi katsomonpäätyä, jossa oli paljon ihmisiä. Onneksi se kuitenkin tottui siihen melko pian, vaikka vähän katsoikin. Verryttely meni paremmin mitä odotin. Sain tehtyä asioita, joita ajattelin, enkä ruvennut häseltämään, kuten yleensä käy. Oikean kierroksen verryttelyhypyt tehtiin nelosesteelle, joka oli pysty katsomoa päin. Ensimmäisellä kerralla Kaapo vähän jarrutteli ja olisi ehkä mennyt ohikin, jos olisin antanut, mutta pääsimme kunnialla yli. Muut hypyt sujuivat tosi hyvin. Vasemmassa kierroksessa verkkaeste oli 9, joka oli pelkästään uusinnan este.

Verryttely loppui ja jäin Roosan kanssa kahdestaan maneesiin. Annika käski ravata kerran maneesin ympäri, koska kilpailutilanne tässä maneesissa oli Kaapolle uusi. Tervehdin, sain lähtömerkin ja nostin laukan. Ykköselle tuli vähän lähelle, mutta Kaapo selvitti sen puhtaasti. Kakkoselle tuli hyvin ja laukkakin vaihtui kivasti. Linja tuli hyvin, sain tehtyä suunnitellun askelmäärän, vaikka se vaatikin vähän hidastelua. Vitosokseri hyvin, mutta sen jälkeen jouduin vaihtamaan laukan ravin kautta. Siksi laukka jäi ehkä vähän hitaaksi, joten kutoselle päätin ottaa yhden lisäaskeleen ja siksi puomi alas. Kaapon kannattaa antaa mieluummin hypätä kaukaa kuin läheltä, koska se olisi kyllä varmaankin päässyt yli, mutta ei ehkä vain jaksanut nostaa jalkoja. Jälleen laukanvaihto ja onnistuin hukkaamaan jalustimenkin jonnekkin. Viimeinen este puhtaasti.

Istunta ei ollut ehkä sitä parhainta

Loppujen lopuksi sijoituin sijalle 11/15. Vaikka tulos ei ollutkaan parhaita sijoituksiani, olen todella tyytyväinen rataan. Ei tullut kuin muutama lähestyminen vähän huonosti ja muuten rata oli siisti. Lähden mieluummin kisoista kotiin ilman ruusuketta hyvällä radalla, kuin ruusuke kourassa, vaikka rata meni huonosti, koska silloin hevonen on ansainnut sijoituksen pelastamalla virheeni.

Ensi viikolla on sitten seurakoulukisat, joissa menen Helppo B:n ja osallistun myös juniorimestaruuteen. Vähän jännittää, että kuinka menee, koska rataan sisältyy myös pohkeenväistöä, joka on onnistunut tunnilla vähän vaihtelevasti.

perjantai 6. marraskuuta 2015

Viimeiset hypyt ennen kisoja

Kisatkin on jo kaukana takan, mutta kirjoittelen nyt ensin kisoja edeltävän päivän estetunnista. Ei mitään kauheaa rataa hypätty, koska seuraavana päivänä kuitenkin kaikki hepat menivät monta rataa, vaan jumpatiin lähinnä erilaisilla tehtävävillä.

Alkuverkoissa hetken ravailun jälkeen mentiin yhdessä nurkassa olevia kolmea ravipuomia. Ne oli asetettu kaarevasti, jotta hevoset saisivat vähän venyttääkkin ulkokylkeä. Kaapo meni aluksi siitä mistä pyysin, mutta kun se tajusi, että pääse helpommalla, jos vähän oikoo, alkoi se sitten oikomaan aika reilustikin. Mukavan reippaalla tuulella Kaapo vaikutti kuitenkin olevan.

Kunnon raviverryttelyn jälkeen laukkasimme vähän keskellä maneesia olevan puomin yli. Laukkaa sai vähän lyhentää, että pääsin pitkän sivun keskeltä kääntämään, mutta puomille paikka osui hyvin. Viimeksi kun menin Kaapolla laukkapuomia, se meni aika huonosti. Onneksi nyt sujui tosi hyvin. Menimme puomin molempiin suuntiin muutaman kerran.

Kuvia oli vähänlaisesti, mutta videota paljon.
Videolla näkyy ensimmäisenä tehtäva, jossa mennään ensin ravipuomit ja sen jälkeen laukannosto ja kolmen laukkapuomin sarja kaarevalla uralla. Vasemmassa kierroksessa mentiin ja puomit sujuivat aika hyvin. Kaapo ennakoi laukannostoja lähes aina ja sitten piti tehdä vielä pari raviaskelta, jos vaikka saisi nostettua itse sen laukan.

Vaihdoimme puomien jälkeen suuntaa ja reunimmaiset puomit laitettiin ihan pieniksi pystyiksi. En saanut aluksi tehtyä ihan kunnollista tietä, joten ensimmäiselle esteelle tuli pohjaan. Lisäksi Kaapo lähti kääntymään jo hypyn päällä, joten puomi putosi kahdella ensimmäisellä kerralla. Kolmannella yrityksellä tulikin sitten puolikas raviaskelkin, joten hypysyä tuli outo, vaikka puomi ylhäällä pysyikin. Tehtävään lisättiin vielä loppuun ravipuomit. Sen jälkeen alkoi sujumaan vähän paremmin ja tulin pidemmälle uraa pitkin, joten paikkakin osui paremmin.

Tulimme pari kertaa melkein samaa kaarevaa kuin viime estetunnilla, mutta toiseen suuntaan ja jälkimmäinen osa oli pikkuesteet. Pystyn ja pikkuesteen väliin tuli viisi laukkaa. Ensimmäisellä kierroksella Kaapo vaihtoi laukan ristilaukaksi ensimmäisen pikkuesteen päällä, mutta selvisimme silti puhtaasti. Sen jälkeen tulimme vielä muutaman kerran ihan onnistuneesti. 

Lopuksi tulimme muutaman kerran kaarevan toiseen suuntaan, mutta vain kahdella esteellä, joista jälkimmäinen oli okseri. Ensin kolme kertaa vähän pienemmillä esteillä ja sitten kaksi niin, että ensimmäinen este oli 75-80 cm. Välissä sai aika paljon pyytää eteenpäin, että pääsin tuleemaan neljällä laukalla, joka kuitenkin oli Kaapolle parempi kuin neljä. 

Tunti meni hyvin ja hyvällä mielellä lähdin kotiin ja seuraavana päivänä kisoihin. Myöhemmin postausta siitä, kuinka ne menivät.

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Canon EF 50 mm f/1.8

Eli tosiaan kävin viime viikolla ostamassa uuden objektiivin Canonin 50 mm, sain käytettynä 60 €. En paljoa ole vielä sitä ehtinyt testailemaan, mutta kävin Roosan kanssa Kirjasta ottamassa kuvia, juuri tuolla kyseisellä objektiivillä. Tuon valovoiman kyllä huomaa kuvien valoisuudessa ja siinä, että tausta sumenee todella kivasti. Varmasti saa kivoja heppakuviakin kun vaan pääsen kokeilemaan. 

Tähän mennessä on kyllä vaikuttanut laadukkaalta objektiivilta ja hinta-laatusuhde on ollut loistava, kun ei uutenakaan maksa, kuin vähän yli sata euroa. Ajattelin tuohon vielä jonkinlaisen Close Up filterin ostaa joskus, että saisi sillä sitten lähikuviakin otettua.

Onko teillä tätä kyseistä objektiiviä? Mitä olette tykänneet?

lauantai 31. lokakuuta 2015

Valmennus ja maastolaukkaa

Tällä viikolla on tullut rasastettua ennätysmäärä, valmennus ja tunti, sekä tänään estekisat, joista postausta vähän myöhemmin, sekä torstai, jolloin pääsin maastossa vähän kokeilemaan kaverini hevosta.

Parin viikon päästä on tulossa seurani koulumestaruudet, joten valmennuksessa harjoiteltiin sen radan juttuja. Verkan jälkeen rupesimme tekemään pohkeenväistöjä uralla, joita tulee radassa molempiin suuntiin. Oikeassa kierroksessa väistöt menivät ihan hyvin, mutta vasempaan se ei ollutkaan ihan niin helppoa. Kaapo meni ihan mutkalle, enkä meinnanut saada sitä väistettyä ollenkaan. Tuo on itsellenikin vaikeampi suunta, eikä se ainakaan helpottanut asiaa. Pari pätkää meni vähän paremmin, mutta olisi kyllä kiva jos ennen kisoja ne rupeasivat sujumaan.



Radalla on myös aika monta ravivolttia, joten niitäkin luonnollisesti teimme paljon. Käänsimme C:stä keskihalkaisijalla ja maneesin keskeltä voltti vasemmalle. Tämä voltti onnistui hyvin ja Kaapo olikin näin päin vetreämpi. Pääsin hyvin takaisin keskihalkaisijalle, jonka jälkeen kännettiin oikealle ja tehtiin pitkän sivun keskeltä voltti, joka oli vähä vaikeampi.

Tämän jälkeen teimme radan laukkaosuuksia, ensiksi vasemmalle. Laukka nostetaan ravista pääty-ympyrän aikan I:stä ja ympyrän jälkeen laukataan vielä lävistäjä, jossa tulee askeleenpidennys. Kaapo oli innoissaan laukkaamisesta, joten se meinasi ottaa vähän varaslähtöjä. Askeleepidennys sujui hyvin ja pääsin laukkaamaan ihan loppuun asti.

Oikean kierroksen laukannosto tehdään käynnissä päädystä ja sen jälkeen laukataan keskiympyrä ja lävistäjä. Kaapo nostaa tosi hienosti laukan käynnistä, joten nostosta tuli hyvä. Ympyrän jälkeen päädyssä laukka vähän hiipui, mutta muuten se meni hyvin.

Nyt kun näitä kuvia ja videoita katsoo, huomaa kuinka löysä ohja mulla on. Sitä saisi kiristää vaikka kuinka. Nyt onneksi kun sen itsekkin huomaa, niin sen saa helposti korjattua ja nyt sen jälkeen olen ottanut normaalia lyhyemmän ohjan ja se on ollut huomattavasti parempi.





Tosiaan maastoon pääsin muutaman pätkän kokeilemaan kaverini hevosta Lanttua, joka on aika pieni eestinhevonen. Oli hauska päästä välillä vaan laukkailemaan, vaikka olikin kumpparit jalassa. Toivottavasti saatte pimeästä videosta jotain selvää.