#34 Lettejä hevoselle

Moi!

Kisoissa otin kuvia samalla kun letitin Faben hännän. Sykeröt on pääasiassa tehnyt äiti, koska mentiin kävelemään siinä vaiheessa rataa. Omat sykeröni ovat suunnilleen saman näköisiä. Voisin joskus tehdä toisenkin osan, pitkälle harjalle. Häntään en vielä ainakaan osaa/tiedä muita lettejä. Pitkään harjaan muistan tällä hetkellä kaksi eri lettiä. Harvemmin vain tulee noilla pitkäharjaisilla (joita löytyy sieltä missä käyn tasan yksi) ratsastettua.

Harja ja häntä kannattaa harjata hyvin suoraksi ennen letittämistä. Olen huono selittämään, joten en takaa että selityksistäni saa selvää. Kuvista näkee ehkä paremmin. Häntään tehdyn letin nimestäkään en ole täysin varma, mutta sanon sitä itse aina ranskanletiksi.

Tietyille hevosroduille ei tehsä joitakin lettejä tai jotkin letitykset ovat jotakin tiettyä hevosrotua varten. 

Ranskanletti häntään

 Ota hännän tyvestä lyhyistä jouhista 3 pientä tupsua. Reunoilta ja keskeltä.

Ala letittää niin, että otan joka kerralla mukaan ihan reunasta pieni tupsu lisää häntää. Jos tupsut ottaa mukaan hännä reunasta näkyvältä puolelta, eikä alta, siitä kohtaa missä alkaa häntäruodon kalju kohta, hännästä saattaa jäädä roikkumaan jouhia. Letitä tarpeeksi tiukalle.

Samaa jatketaan joko häntäruodon loppuun tai niin pitkälle kuin haluaa. Yleensä häntäruodon loppuun

Häntäruodon lopun jälkeen jatka käsiisi jääneillä jouhilla tavallista lettiä jouhien loppumiseen asti. Sen jälkeen letin voi joko laittaa leityskuminauhalla kiinni tai taittaa sen kaksinkerroin niin, että pää menee alun letin alle ja laittaa kuminauhalla kiinni, Jotkut myös ompelevat letit kiinni, jolloin ne pysyvtä paremmin, mutta se on työläämpi tehdä ja purkaa. Yleensä pärjää ihan kuminauhoilla.

Valmis letti!

Sykeröt

Ensimmäisitä vaiheista ei ole kuvaa, mutta harja jaetaan tupsuihin, Tupsuja pitäisi olla pariton määrä, mieluiten 13 tai 11. 13 on epäonnenluku, joten taikauskoisen kannattaa valita 11.Joskus olen onnistunut saamaan päälle 20 lettiä, joten ei se ole niin tarkkaa, Faben harja on puoliksi niin lyhyt, ettei siihen saanut ollenkaan lettejä, joten tällä kertaa niitä tuli vain 7 ja otsatukan sykerö. Tupsut siis letitetään.

Kääri letit sykerölle joko käärimällä tai taittamalla ne kaksi kertaa. Sykeröt eivät saisi osoittaa ylöspäin, mutta sekään ei haittaa. Kiinnitä kuminauhoilla tai ompelemalla.

Kaikille leteille sama juttu ja valmis.

 Otsatukan voi joko laittaa sykerölle tai jättää vapaaksi. Yleensä se riippuu kilpailun koosta. Pienemmissä kisoissa otsatukka jätetään yleensä vapaaksi. Tallikisoissa ei ole niin väliä joten sekin letitettiin. Koulukisoissa tietystä tasosta ylöspäin harjan letitys on pakollinen, jotta tuomaristo näkee paremmin hevosen kaulan. Estekisoissa lettejä ei tarvitsisi tehdä koskaan, jos ei niin halua.

Varusteet päälle ja olet valmis kisaradalle!

Mitä lettejä te osaatte tehdä?

#33 Tonttuja estekisoissa

Moi!

Tonttulakkeja kypärien päällä, hevosten korvissa, joulusatulahuopia... Kaikkea mahdollista jouluista näki meidän tallin tonttukisoista.
Melkoinen kuvapläjäys myös löytyy tästä postauksesta, koska kuvia tuli räpsittyä yli 300... Suurin osa niistä kyllä on heilahtaneita mun ottamia ratsastuskuvia. Muutama ei-heilahtanutkin löytyy. :D

Kisat alkoivat viideltä, joten neljältä olin tallilla ja aloin letittää Faben häntää. Fabella meni myös kaksi muuta, joista toinen oli Roosa (Roosan blogi). Harjattiin Fabe ja tehtiin letit, jonka jälkeen mentiin katsomaan puomiluokkaa.
Laitettiin Fabelle punainen Merry Christmas -satulahuopa valkoisilla teddyreunuksilla, jonka ostin kaksi vuotta sitten tonttukisoihin. Silloin menin Nipalla. Otsapantaansa ruuna sai punaisen "pehmuste"koristeen, jonka tein myös silloin kaksi vuotta sitten.. Hankala selittää, kuvista näkee.

Kun menin maneesin katsoin esteitä, joita oli nostettu edellisen luokan jälkeen 30cm. Ensimmäinen reaktio oli, että onko noi muka 70cm? Ilmeisesti, mutta näytti kyllä mun silmissä 80cm. Ainakin.
Verkassa Fabe liikkui hyvin eteen, eikä ollut yhtään hidas. Parin laukkapääty-ympyrän jälkeen se kuitenkin hidastui, eikä enää liikkunutkan yhtä hyvin. Verryttelyhyppyinä oli radan esteet 7 ja 6. Ensimmäinen hyppy 7- esteelle meni niin huonosti kuin voi mennä, ilman että putoaa tai hevonen kaatuu. Odotin vielä yhtä askelta, mutta Fabe lähtikin jo hyppyyn, joten jäin tietysti jälkeen. Hypystä tuli aivan kamala. Toisella kerralla osasin katsoa vähän paremmin paikan ja hyppy tuli sopivasta kohtaa. Muistin itsekin myödätä.
Toiseen kierrokseen este 6 oli okseri ja hyppäsin sen pari kertaa. Toinen niistä tuli muistaakseni vähän pohjaan, mutta toinen meni hyvin.

Kaikki ratsastuskuvat ja video ©Mira. Kiitos kuvista!
Fabe tuijottaa kuvaajaa..

Istunta kunnossa...

Perusradalla alku ei ollut paras kohta radasta. Kaksi ensimmäistä estettä vähän lähelle, molemmista kuitenkin kunnialla yli. Kolmonen ja nelonen oli vähäh kaarevassa linjassa ja molemmille tuli hyvä hyppy. Videolta ei oikein näe, mutta muistaakseni kolmoselle kuitenkin vähän lähelle. Ratsastin välissä vähän eteen ja neloselle hyvä hyppy. Vitonen oli melkein suoraan uralta pois päin ja sille tuli hyvin, sen jälkeen vähän sekoiluja laukassa, mutta pääsin jatkamaan. Kutoselle, joka oli okseri, ratsastin eteen, mitä en yleensä tee, koska aina jos näen, että paikka on huono, pidätän. En tiedä miksi, mutta kuitenkin aina teen niin. Jokin aivoissa naksahti, että hei toi on okseri, pitää olla hyvä vauhti, joten ratsastin sitten eteen ja sille tuli tosi hyvä hyppy. Seiskalle, eli viimeiselle esteelle, taas vähän lähelle, mutta yli päästiin ja maaliin. Päästiin uusintaan, jee!

Odotin käynnissä uutta lähtömerkkiä ja eikun radalle. Olin etukäteen suunnitellut Roosan ja Miran kanssa, mistä voisi vähän kiriä aikaa ja oikaista, miten saada aika mahdollisimman pieneksi järkevällä ratsastuksella. Ensimmäinen este meni hyvin, mutta toiselle taas vähän lähelle. Kolmoselle hyvä paikka, mutta sitten kun oikaisin nelosesteen sisäpuolelta, multa lähti jalustin. Ei siinä sinänsä mitään ongelmaa, rata mennään vaikka ilman jalustimia. Kiinnitin kuitenkin kaiken huomion siihen, enkä muistanut ratsastaa enää niitä pieniä teitä, mitä oltiin suunnitelu. Mietittiin valmiiksi kaikki tarkasti, että mistä mennään, mutta sitten unohdin. Ei voi mitään, kaksi viimeistä estettä hyvin, mutta vähän ärsytti, kun en muistanut ratsastaa, mutta hyvin silti meni rata. Ensi kisoissa sitten!

Radan jälkeen ärsytti oma huolimattomuus, mutta vain hetken aikaa, sitten alkoin olemaan jo iloinen kuitenkin hyvin menneestä radasta. Mentiin kuvaamaan muiden ratoja palkintojenjakoon asti. Pitkistä teistä huolimatta oltiin jaetulla kuudella sijalla, jonka Fabe jakoi itsensä kanssa, eri ratsastaja tosin. Kaikki uusinnan puhtaasti suorittaneet pääsivät palkintosijoille.

Kotiin viemisiksi vähän erikoisemman värinen oranssi ruusuke ja Hevoshullu-luokan ansiosta Pollen parhaat, sekä Diplomi.

Loppuun vielä pakko laittaa Tahvosta erittäin viisaan näköinen kuva, missä se on juuri nousemassa ylös.

Mitenkäs teidän viime kisat ovat menneet?

#32 Blogilemppareita

Moikka!

Ajattelin kertoa teille vähän blogeista joita luen. Niistä voitte itsekin ottaa lukemista lumisen synkän talvi-illan lukemiseksi. Linkatkaahan toki myös alas omia blogilemppareitanne tai vaikka omia blogejanne. Käyn katsomassa kaikki. En oikeastaan lue lifestyle-blogeja. Kavereitten tietysti ja yhtä muuta, mutta hevosblogit päätyvät helpommin lemppareiden listalleni.

Voitto Kotiin

Moni varmasti tietää Tiian Voitto Kotiin -blogin, joka kertoo 17-vuotiaan Tiian ja hänen hevosensa Voiton arjesta omassa tallissa. Tiian blogissa on laadukkaita kuvia ja selkeä teksti. Postauksia ilmestyykin lähes joka päivä.

One step at a time 

Löysin Annan blogin One step at a time vasta muutama päivä sitten, mutta sen sisältö vaikutti mielenkiintoiselta. Annan vuokrahevonen, suokki nimeltä Tapsa on sympaattinen ruuna. Blogi sopii varsinkin suomenhevosista pitäville. Blogistä löytyy paljon laadukkaita kuvia ja postauksia julkaistaan usein.

Hymyni syy

Kaverinin Miran blogi Hymyni syy, jossa hän kertoo elämästään vuokrahevosen kanssa. Blogissa esiintyy myös muutama muu hevonen. Tästä blogista löytyy runsaasti kuulumispostauksia ja välillä myös erikoispostauksia.

Aadan hevoselämää

Aadan hevoselämää bloginkin varmasti moni teitää, laitampa sen kuitenki tähän. Aadan blogia en ole lukenut kovin kauaa. Aluksi vaikutti mielestäni tylsältä. Nyt kuitenkin olen lukenut sitä enemmän. Aadan oldenbur-ruuna Champ ihastuttaa erikoisella pään merkillään ja luonteellaan. Blogista löytää usein kauniita kuvia ja pitkiä ratsastusvideoita. Nyt on meneillään joulukalenterikin.

Mitä blogeja te luette?

#31 Nurin estetunnilla

...ainakin puoliksi

Moi!

Perjantaina oli taas ratsastustunti, esteitä kyseessä, kahden viikon päästä koulua. Ensi viikon perjantaina on estekisat, joten silloin jää tunti välistä. Kisoista tulee myös postausta.

Mutta nyt tosiaan siihen tuntiin. Ratsuna oli Panda, jolla en ole hetkeen hypännyt. Tai no syksyn alussa, mutta onhan siitä silti hetki. Maneesissa odotti neljä estettä keskellä maneesia ja kaikki lähes samaan suuntaan. Kaksi keskimmäistä hiukan vinossa.

Aluksi tultiin toisella pitkällä sivulla kolme puomia ravissa ja toisella pieni voltti, jonka keskikohdass oli puomi. Ravipuomit meni tosi hyvin, tempo oli hyvä. Voltilla tarpeeksi nopeasti kääntäminen ei aluksi meinannut onnistua ja ajauduttiin joko ulkoreunaan tai tultiin vinosti puomille. Parin kerran jälkeen kuitenkin alkoi onnistua.

Hyppykuvat ovat nyt tätä laatua, en tiedä johtuuko kamerastaa vai mistä.

 Laukattiin verkaksi vähän keskiympyrällä ja mentiin yuhden puomin yli, joka oli myöhemmin radan este 3. Ensimmäisellä kerralla nostin laukan ihan normaalisti, laukkasin n. 1/4 ympyrästä ja Panda kompuroi niin, että kävi polvillaan ja mahakin taisi käydä maassa. Ruunan turvassakin oli hiekkaa, joten kyllä se ihan kunnolla maassa kävi, mutta nousi heti ylös. Itse lensin komeassa kaaressa vasemmalle etuviistoon. Ei onneksi sattunut yhtään, mutta siinä rytäkässä molemmat hanskat lensi kädestä. Esimmäinen ajatukseni maassa olikin, että mihin ihmeeseen ne hanskat katosivat. Musta on hauska miettiä myöhemmin tippumisen jälkeen, mitä kaikkea siinä ehtiikään ajatella. Pandan ohjat katkesivat, joten niitä jouduttiin hetki tallista uusia odottaa. Tippuminen/kaatuminen/puoliksi kaatuminen näkyy videolla melkein alussa.
    Muut laukkakerrat menivät tosi hyvin, ilman mitään ongelmia.

Kun alettiin ottaa pieniä verkkahyppyjä, hypättiin lopun radan kolmosta vääein päin ja ykköstä. Käytännössä keskiympyrällä. Panda katsoi vähän toista päätyä, joten sinne oli aluksi hankala päästä, mutta verkkahypyt meni ihan hyvin.

Alettiin tulla rataa siten, että joka kerralla lisättiin yksi este mukaan. Toiselle esteelle oli ongelmia välillä lähestymisessä, koska pääty oli Pandan mielestä niin kamalan pelottava. Joka kerralle paikka tuli aika hyvä, ehkä aavistuksen kauas, mutta aika hyvin. Toisessa päädyssä sai vähän hidastaa ja samoin komosen jälkeen, kun oltiin taas pelottavassa päädyssä. Muutaman kerran herra päätti lähteä "vähän" lujempaa ja oikaista, mutta kun muistin taas ratsastaa heti esteen jälkeen ei ollut mitään ongelmaa.

Video on kuvattu vanhalla kameralla, joten laatu ei ole parhaimmasat päästä.

Keskelle estettä, sinnehän me oltiin menossa

Viimeisellä radalla esteet olivat n. 70 cm, lukuun ottamatta 2 estettä, joka oli edelleen ristikko, koska tolppien sijaan siinä oli sokerinpalat, eli kavaletti... jotkut. Viimeinen este saattoi olla jopa 75 cm ja sille tuli tosi hyvä hyppy. Leiristä oli kyllä hyötyä, koska nyt osaan myödätä oikein ja hyppääminenkin on helpompaa ja hypyt sujuvampia. Muistin kaiken lisäksi ratsastaakin, enkä vain istua selässä.

Kisoissa kävellään kavereiden kanssa rata huolella ja kiinnitetään huomiota kaikkiin pieniin yksityiskohtiinkin. Viime estekisojen rata oli ihan hirveä, joten siitä ainakin aion parantaa..

Koska te olette viimeksi tippuneet?