Moi! Tällä kertaa tekstin kirjoittajana ei olekaan minä, vaan Mira. Pyysin häntä vierailevaksi kirjoittajaksi blogiini. Hevosen vuokraamista harkitseville ja tietysti muillekin hyödyllinen ja mielenkiintoinen teksti.
Hei! Teille kirjoittelee nyt 15-vuotias hevosbloggaaja Kurikasta. Jossun kanssa tutustuimme pari vuotta sitten ratsastusleirillä ja kokoajan olemme kaverustuneet enemmän. Jossu pyysi minua kirjoittamaan vuokraamisesta. Nyt aioin kertoa teille omia kokemuksiani.
Haavelin vuokrahevosta kauan, mutta aina kysymys "entä jos tapahtuu jotakin?" lykkäsi etsintää.
Unohdin asian lopuksi lähes kokonaan, en koskaan uskonut löytäväni sellaista.
Mennessäni TET-harjoitteluun lähitallille helmikuussa 2014, toiveet vuokrahevosesta taas suurenivat ja keräsin rohkeutta kysyä tallin omistajalta tietääkö hän hevosia, jotka tarvitsisivat liikutusapua. Hän kertoi muutamia, jotka saattaisivat tarvita. Sain yhden kauniin puoliveritamman omistajan numeron ja laitoin hänelle viestiä. Minua jännitti kovasti ja kuljin puhelin kädessä illalla odottaen hänen yhteydenottoaan. Sain viestin, jossa omistaja kertoi enemmän hevosesta ja vuokrahinnan kuukaudelle. Se oli ratsastuskoulussakin käyvälle liian paljon. Etsintä siis jatkui ja tallin omistaja lupasi kysyä illalla olevassa estevalmennuksessa suomenhevostamma Mairen omistajalta.
Seuraavana aamuna kuulin, että saisin kokeilla Mairea jos haluan. Eveliinan tullessa tallilla haimme Mairen sisälle ja Eve kertoi tammasta. Meillä sujui heti Even kanssa hyvin ja hän tuntui mahtavalta omistajalta. Menimme maneesiin ja nousin tamman selkään koeratsastus meni hyvin, vaikka tamma olikin kuuma ja reipas. Siinä kuitenkin viehätti se jokin, ehkä haastavuus. Aloitin Mairen vuokraamisen sinä päivänä ja yhteistyö jatkui 8kuukautta. Noiden kahdeksan kuukauden aikana opin ratsastamaan enemmän mitä muulloin yhteensä. Kesällä alkoi löytyä se tietty "säätö" ja loppu kesästä osallistuimme kouluvalmennuksiin ja yhdet kisatkin ovat takana päin.
Mairella oli jalkavaivoja lumien sulettua ja tamman jalat piti kylmätä joka ratsastuksen jälkeen. Se opetti hevoskäsittelijänä paljon ja opin huomaamaan, kun jalka on turvoksissa, koska siellä on nestettä jne. Välillä kylmääminen ärsytti, mutta se opetti niin paljon, oikeasti. Ja sain siitä myös nimeä ns. hyvänä vuokraajana. Vuokrahevosen avulla siis kehittyy ratsastajana, hoitajana ja erityisesti siitä saa ihanan ystävän.
Se miksi enää en vuokraa Mairea on se, että tamma jää kevyemmälle tiineyden takia ja minulle tarjottiin mahdollisuutta ratsastaa samalta tallilta 2* kenttätamma Zindiä (Zimzalabim). Myös Zindin omistajan toista vanhempaa, ennen kenttäkansainvälisiä kisannutta Rassea.
Zindiä ratsastan viikossa 2-4 kertaa ja Rassea 1-2kertaa. Olen kehittynyt jo selvästi muutaman viikon aikana, kun Zindiä olen saanut ratsastaa.
Monella mielenpäällä on kysymys "olenko tarpeeksi hyvä?". Tuota voit kysyä itseltäsi ja vaikka ratsastuksenopettajaltasi. Tarjolle tarjotaan niin erilaisia hevosia. Sellaisia, jotka ovat pomminvarmoja ja sopivat ihmiselle, joka tykkää maastoilla ja rentoutua hevosen selässä. On kilttejä, laiskoja, mutta silti laadukkaita, joilla pääsee kehittymään. Sitten on vaikeita, kuumia joihin tarvitsee jo taitoa turvallisuussyistä. Minulla tällähetkellä Zindi on taitojeni ylärajoilla oleva. Mutta, kun tamman omistaja luottaa siihen, että pärjään ja itselläni on suuri tukiverkosto niin olen tsempannut itseni siihen, että kyllä mä pärjään. Monet arvioivat taitonsa alakanttiin, ja eivät siksi luota itseensä. Vinkkini heille on silti laittaa hevosen omistajalle viesti, hän osaa kyllä arvioida kannattaako edes hevosta kokeilla. (Kertokaa itsestänne totuudenmukaisesti.) On myös niitä, jotka ajattelevat itsestään liikoja ja sekään ei ole hyvä. Olkaa itsellenne realistisia, jos ihminen joka on hypännyt alle polvenkorkuisia sanoo, että menee 100cm ratoja-> turvallisuusriski.
Osa omistajista pyytää kamalan paljon vuokrauksesta, mutta on myös paljon niitä, jotka ottavat minihintaan maksua siitä, että hänen hevostaan liikutetaan. Älkää vaipuko epätoivoon rahasioista!
Löysin siis Mairen kysymällä ja Zindin suhteilla, sillä tamman omistaa valmentajani Monna ja häneen siis tutustuin käydessäni hänen valmennuksissaan Mairella. Pari hyvää ystävääni ovat löytäneet vuokrahevosen netti- ilmoituksesta. Tapoja löytää vuokrahevonen on monia ja neuvoksi annan, että kyselkää henk.kohtaisesti, netissä, missä vain ja myös tallin ilmoitustaululle voi viedä lapun, että tälläinen ratsastaja etsii liikutettavaa/vuokrahevosta.
Ja sitten kun sen ihanan hevosystävän löydätte niin sanokaa omistajalle pienistäkin naarmuista, kengän irtoamisista jne. Tyhmiä kysymyksiä ei voi kysyä hevosasioissa! Ja olkaa ahkeria ja nöyriä, minäkin olin ja nyt saan ratsastaa unelmien tammaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti