#51 Estetunti ilman esteitä

Olen pitänyt nyt hetken aikaa taukoa blogista. Yli viikkoon en ole postaillut, mutta eipä ole ollut aihettakaan. Ajattelin katkaista tauon kertomalla eilisestä estetunnista, mutta tuli mutkia matkaan ja tämä postaus ei ole ihan sitä mitä ajattelin.

Mentiin perjantaina tallille ja heti avattuani oven, Roosa tokaisi, että menen Akulla. Aku on ihana poni, jolla olen kerran mennyt, siitä kirjoitin postauksenkin silloin. Meidän piti hypätä, mutta Aku päätti toisin... Kun oltiin hoidettu hevoset ja päästy maneesiin. Kaikki alkoivat kiristelemään vöitä ja laskemaan jalustimia. Olin ensimmäisenä menossa selkään Roosan pikkuisiskon Sallan pitäessa ponista kiinni. Sitten kun sain jalan jalustimeen ja pääsin puoliksi Akun selkään, poni lähti lapasesta. Ensin ihan kävelemään ja sitten laukkamaan, samalla kun makasin sen selässä sivuttain. Ajattelin, että ei tässä mitään, nyt se pysähtyy ja pääsen selkään. Enpäs päässytkään ja Aku lähes laukkasi päin seinää ja putosin tietysti jaloilleni. Aku lähti rallittemaan laukassa ympäri maneesia pukitellen ja pomppien ympäriinsä. Ajattelin kirjoittavani postaukseen, että ponin päästeltyä vähän höyryjä päästin jatkamaan tuntia normaalisti, tai oikeastaan vasta aloittamaan sitä, kukaan kun ei ollut päässyt vielä edes selkään asti. 

Aku laukkaili ympäri maneesia ilman aikomustakaan lopettaa. Annika, ratsastuksenopettaja sai sen muutaman kerran kiinni ja kerran pääsin nousemaan seinän vieressä selkäänkin, mutta poni lähti samalla lailla karkuun. Aku juoksi ja juoksi, välillä kävelikin, mutta ei antanut kiinni, vaikka meitä oli kolme yrittämässä. Yhdessä vaiheessa se laukkasi aivan Imbun, todella äkäisen tamman takaa ja Imbulla jo jalka nousi, mutta ei onneksi potkaissut. 45 minuuttia jaksoi poni juosta, ennen kun antoi kiinni. Kiipesin selkään nopeasti ja oli Aku vieläkin vähän lähdössä, mutta selkään pääsin. jalustimet olivat mitä olivat, mutta polvet suussa lähdin ratsastamaan sen 10 minuuttia mitä ehdittiin. Muut pääsivät selkään ja esteiden sijaan mentiinkin itsenäisesti ravissa ja lopuksi vähän laukassa. 

Vähän kyllä harmitti kun ei päästy hyppäämään, mutta Annika lupasi mulle ensi viikoksikin Akun, joten silloin sitten uusi yritys. 

Sattuneesta syystä uusia kuvia ei ole, mutta tässä yksi vanha.

Onko teistä kirjoitustyylini tylsä ja virallisen kuuloinen?