Hups, kaksi viikkoa pääsi jo vierähtämään tästäkin tunnista kuin varkain. Joku varmaan muistaakin Kaapon, jolla ratsastin jo aikaisemmin toisella tallilla. Nyt se on muuttanut tallille, jolla vakituisesti käyn ja olen sillä kolme kertaa päässyt ratsastamaankin. Ja ihan yhtä ihana se on edelleen. Tälä nimenomaisella tunnilla menimme maneesissa, koska kenttä pölysi niin paljon ja estetunti siis kyseessä.
Alkuverkassa Kaapo vähän katseli maneesin ovea, joka oli auki ja kerran otti ihan kunnon väistöliikkeenkin. Onneksi ei kuitenkaan kamalaa hepulia saanut ja muutaman ohituksen jälkeen oviaukko ei enää vaikuttanut niin paljoa pieniä hevosia syövältä möröltä. Alkuverkassa pyöriteltiin ympyröitä joiden keskikohdassa oli puomi. Ravissa ei tuottanut ongelmaa, mutta laukassa se olikin sitten hankalampaa kuin itse esteet. Askel ei sopinut melkein koskaan, laukka valui pitkäksi ja mentiin vähän mistä sattuu. Kyllä se sitten vähän onnistuneemminkin välillä meni.
 |
| Tässä meidän taidonnäytö puomin ylityksestä :D |
Hyppääminen aloitettiin niin, että aluksi tehtiin voltti laukassa puomin yli ja siitä jatkettiin kulmasta suunnanvaihtoesteelle. Se onnistui koko ajan aika hyvin, paitsi kerran tuli pohjaan, mutta ei siitäkään mitenkään erityisen kamala hyppy tullut. Kaapon on helpompi antaa hypätä kaukaa kuin läheltä, jos tilaa riittää, koska se hyppää itsekkin mielellään kaukaa, eikä se tuota ongelmia, paitsi jos esteen jälkeen on heti tiukka käännös.
Seuraavaksi tehtävää jatkettiin niin, että ensimmäisen pystyn jälkeen käännettiin päädystä uudelle lävistäjälle. Lopuksi vielä ensimmäinen este uudestaan. En itse keskittynyt tarpeeksi laukanvaihtoihin, ne olisi voinut saada tehtyä nopeamminkin, Tätä tehtävää teimme muutaman kerran ja sen jälkeen tultiin pientä rataa.
Lopuksi kaikkien piti keksiä oma rata, joka sitten hypättiin. Meillä on usein oman radan keksiminen silloin, jos esteet ovat vähän tämän tyypisesti, että ne voi tulla monessa järjestyksessä. Oman radan keksiminen on hankalaa, koska joku muu saattaa mennä saman radan ja omaperäisen järjestyksen keksiminen on hankalaa. Oikeastaan tässä ensimmäinen este vaikutti aika paljon siihen, miten loppurata hypätään. Tai sitten voi käydä niin, että muiden vuorojen aikana unohtaa oman ratansa, vaikka useampaankin kertaan, kuten minä.
Ratani alkoi samalta esteeltä mihin toinen rata oli loppunut. Sille tuli aika erikoinen hyppy, mutta laukka vaihtui. Sen jälkeen pitkällä tiellä toinen este ja kiepautus kolmosella. Viimeisenä vielä yhteisen radan ensimmäinen este.
Tunti meni oikeastaan aika hyvin, ei mitään täydellisiä mokauksia, mutta tietysti paljon pientä korjattavaa kuten laukanvaihdot, polvet ei saa puristaa ja tietysti puomeille tarkempi ratsastus. Saa nähdä kuinka paljon pääsen Kaapolla menemään, mutta nyt voin jo sanoa, että se on yksi lempihevosistani, ellei jo se ihan ykkönen.
